Lisää asuntoja, mutta ei tänne – Helsingin täydennysrakentaminen törmää aina valituksiin

Helsingissä etsitään paikkoja täydennysrakentamiselle, koska pääkaupunki kasvaa lähes 10 000 uudella asukkaalla joka vuosi. Myös parhaillaan käsittelyssä oleva Helsingin yleiskaava perustuu tiivistämiseen ja raideliikenteen suosimiseen. Tiivistäminen törmää kuitenkin asukkaiden vastustukseen milloin mistäkin syystä.

Kotimaa
Raide-Jokerin varrelle kaavoitettu lisärakentaminen.
Helsingin Kaupunki

Pääkaupunkiin muuttaa 9 000 - 10 000 uutta asukasta vuosittain. Tämän vuoksi Helsingistä muokataan nyt tiivistä kaupunkia, jonka useita keskuksia yhdistää raideliikenne. Täydennysrakentamista suosiva Helsingin uusi yleiskaavaehdotus on tarkoitus hyväksyä kaupunginvaltuustossa loppuvuodesta.

Täydennysrakentaminen törmää kuitenkin monin paikoin nykyisten asukkaiden vastustamiseen. Puistoihin ja ulkoilualueille ei saa asukkaiden mielestä rakentaa, omaa asuinaluetta ei saisi tiivistää eikä kaupunkibulevardeistakaan oikein tykätä.

– Kaavoittaminen on haasteellista. Mistä löytää sen paikan tiivistyvässä Helsingissä, minne saisi asukkaiden mielestä rakentaa? projektipääliikkö, arkkitehti Pia Sjöroos Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastosta toteaa.

Sjöroos on virkamiehenä mukana muun muassa Itä-Helsingin Meri-Rastilan asemakaavan muuttamisessa. Meri-Rastilaan suunnitellaan täydennysrakentamista ainakin 3 000 uuden asukkaan verran. Nyt alueella asuu 5 000 ihmistä, jotka vastustavat erityisesti puistojen ja ulkoilualueiden rakentamista.

Lisäksi nykyisen Meri-Rastilan asuinalueen länsipuolella olevalle metsäalueelle on jo tehty osayleiskaava, joka on kuitenkin parhaillaan valituksen vuoksi korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Tälle vielä rakentamattomalle alueelle tulisi koteja noin 2 000:lle.

Helsinki pyrkii vuoropuheluun kaavoituksessa

Meri-Rastilan asemakaavaluonnosta on esitelty asukkaille useasti ja esitellään taas seuraavan kerran 26:s tätä kuuta kyläjuhlassa. Helsinki tiedottaakin teossa olevista kaavoista ja rakennushankkeista hyvin: netissä esimerkiksi karttapalvelun avulla (siirryt toiseen palveluun), josta löytyy hakusanalla vaikka kaikki Meri-Rastilan kaavoitukseen liittyvät asiakirjat. Myös koko yleiskaavaehdotuksella (siirryt toiseen palveluun) ja uusilla alueilla (siirryt toiseen palveluun) on omat sivunsa.

– Olemme saaneet asukkailta viestiä, kuinka tärkeitä esimerkiksi puistot Meri-Rastilassa ovat ja olemme muuttaneet toukokuun lopussa esiteltävään kaavaluonnokseen hieman rakentamisen paikkoja, Sjöroos kertoo.

Hyvästä tiedottamisesta huolimatta asukkaat kuitenkin vastustavat massiivista täydennysrakentamista. Yhtä mieltä ollaan vain siitä, että Rastilan metroaseman viereen ja nykyisen ostoskeskuksen tilalle saa rakentaa korkeita taloja.

– Ostoskeskuksen korkeaa rakentamista ja kehittämistä emme vastusta, päinvastoin se on vain hyvä, jos neliöitä ja tehokkuutta keskitetään metron viereen ja vastaavasti luontoa säästyy muualta, Pro Meri-Rastila -liikkeen edustaja Hanna-Kaisa Siimes sanoo.

Siimes uskoo alueen asukkaiden valittavan, jos asemakaavaan tulee liian massiivisesti neliöitä.

– Tästä ei saisi tehdä transit-aluetta, jossa ihmiset käyvät vain kääntymässä, vaan olisi tärkeää, että ihmiset kokisivat tämän omaksi kotipaikakseen ja haluaisivat juurtua tänne. Alue myös eheytyy sosiaalisesti, kun ihmiset viihtyvät eikä vaihtuvuus ole niin suurta, Siimes uskoo.

Maan hallitus haluaa kuitenkin vähentää kaavoista valittamista ja vauhdittaa rakentamista. Hallitus aikoo rajoittaa kaavavalituksia niin, että jatkossa korkeimpaan hallinto-oikeuteen voisi valittaa vain luvan saatuaan. Myös ELY-keskusten valitusoikeutta rajattaisiin.

Voisiko autopaikkoja vähentää?

Pro Meri-Rastila -liikkeen aktiivi Hanna-Kaisa Siimes sanoo asukkaiden ehdottaneen esimerkiksi autopaikkavaatimusten höllentämistä.

– Kaikista ikävimmältä tuntuu, että kaavoitetaan tontteja parkkitaloille, se tuntuu jotenkin absurdilta. Jos perustellaan lisärakentamista sillä, että tänne halutaan rakentaa hyvien joukkoliikenneyhteyksien takia, niin eikö silloin pitäisi kannustaa käyttämään niitä joukkoliikenneyhteyksiä eikä omaa autoa? Siimes kysyy.

Hän toivoo päättäjiltä ja kaavoittajilta uusia avauksia muun muassa siihen, voisivatko jotkin talot olla autottomia tai voisiko niissä olla yhteiskäyttöautoja.

Tiistai-iltana kokoontunut Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunta päättikin selvittää, voisiko kaupunki luopua parkkipaikkanormeista niillä alueilla, joilla on hyvät julkisen liikenteen yhteydet.

Voisiko metron päälle rakentaa?

Asukkaat toivovat myös metron ja Vuosaareen johtavan Vuotien kattamista, jolloin asuntoja voitaisiin rakentaa sinne.

– Se olisi äärettömän hienoa asia, jos sellainen saataisiin toteutumaan, kaavoittaja Sjöroos sanoo, mutta jatkaa:

– Kansirakentamisessa on suuria turvallisuuskertoimia, jotka kasvattavat rakentamisen hintaa. Kansirakentamisesta tutkittiin esimerkiksi Lauttasaaressa Koivusaaren metroaseman päälle, mutta todettiin, että se ei ole kannattavaa. Ei saada toimijaa, joka lähtisi rakentamaan näitä kansia. Ei vielä, ehkä kymmenen vuoden päästä se on mahdollista.

Kaupunkisuunnitteluviraston projektipäällikkö Pia Sjöroos muistuttaa, että asuinalueita pitää joka tapauksessa kehittää.

– Mikäli päästetään alueet museoitumaan, niin on riski palveluiden häviämisestä, tästä on näyttöä.

Ideoita pientalomalliseen kaupunkirakentamiseen netistä

Täydennysrakentaminen voi tarkoittaa myös matalampaa townhouse-tyylistä rakentamista, kerros-, omakoti- ja rivitalojen rinnalla. Sjöroos on ollut mukana Pientaloteollisuus PTT ry:n koordinoimassa Talopaletti-hankkeessa, jossa ideoitiin pientalomaista täydennysrakentamista kaupunkeihin.

Tampereen teknillisen yliopistonarkkitehtuurin laitos kokosi Talopalettiin malleja ulkomailtakin. Talopaletin nettisivulta (siirryt toiseen palveluun) voi nyt kuka tahansa "ei-ammattilainenkin" hakea ideoita, mitä ehdottaa kaavoittajalle.

– Julkaisuna Talopaletti on juuri sellainen, että sitä kannattaa vähän selailla katalogina, minkä näköistä tiivistäminen ja täydennysrakentaminen voisi olla, Sjöroos sanoo.

Malleissa on yritetty yhdistää tehokasta rakentamista yksityisyyteen: esimerkiksi omiin pikkupihoihin ja siihen, ettei makuuhuoneen ikkunasta avaudu näkymä suoraan naapuriin.

Townhouse-tyylisiä pientaloja on jo noussut Helsingissä muun muassa Kalasatamaan, Alppikylään ja Ormuspeltoon.

Saisiko Itä-Helsinkiinkin wau-rakentamista?

Uutta on ideoitu muun muassa SATO Oyj:ssa, joka suunnittelee Meri-Rastilaan kokonaista kerrostaloa pienistä, vain 15,5 neliön asunnoista. Talo tulisi aivan metron viereen, SATOn omalle tontille.

Uudenlaista rakentamista ja ajattelua toivotaan Pro Meri-Rastila -liikkeessäkin.

– Tehdään Meri-Rastilasta kiinnostava kohde, jotta ihmiset haluaisivat ostaa täältä asunnon. Mitään halpoja asuntoja tänne ei ole kuitenkaan tulossa, joten me näkisimme, että pitäisi olla paljon erilaisia rakennushankkeita ja jotain wau-rakentamista, Pro Meri-Rastila -liikkeen aktiivi Hanna-Kaisa Siimes toivoo.