Unohda kuuma Puumala – vuoden korkein lämpötila mitataan usein Lapissa

Suomen lyhyt kesä on tasa-arvoinen, lämmintä riittää yleensä kaikille. Lämpöennätyksiä ei kuitenkaan koskaan rikota suurten kaupunkien keskustoissa. Se johtuu siitä, että niissä ei ole mittausasemia.  

Kotimaa
havaintoasema
Mies huoltamassa sääaseman kuppianemometriä eli perinteistä tuulianturia. Tuulensuunnan ja -nopeuden mittausta suoritetaan myös akustisella tuulianturilla. Ihmiskorvaan kuulumaton vinkuna saa linnut repimään antureita rikki. Ilmatieteen laitos

Moni muistaa vielä kesän 2010. Tuolloin heinäkuun lopulla alkanut hellejakso sekoitti tilastot. Ensin 29. heinäkuuta Joensuun lentoasemalla mitattiin Suomen oloissa lähes absurdi lukema 37,2 astetta. Viikkoa myöhemmin 7.–8. elokuuta niin Heinolassa, Lahdessa kuin Puumalassakin saatiin mittariin 33,8 astetta.

Päivä toisensa jälkeen eteläeurooppalaisia lukemia tarjonnut eteläsavolainen mökkikunta Puumala otti kaiken irti Suomen kuumimman kunnan maineesta, kunnes Ilmatieteen laitos lopetti juhlat. Puumalan kuumuus olikin harha, sillä virallinen säähavaintoasema sijaitsi liian suojaisessa paikassa.

Puumalan talvista tuli heti leudompia ja kesistä viileämpiä, kun virallinen mittauspaikka vaihdettiin toiseen. Ilmatieteen laitos seurasi rinnakkain sekä vanhaa kirkonkylän että uutta urheilukentän havaintoasemaa puolentoista vuoden ajan. Kesän keskilämpötila putosi uudella asemalla selvästi ja äärilämpötilat tasoittuivat.

Suomessa ei voi vetää kotiinpäin, koska lämpötila mitataan automaattisesti

Ilmatieteen laitoksen noin 180 säähavaintoasemaa osaavat mitata vaikka mitä. Suomi on automaattisen mittaamisen ja säätietojen vertailukelpoisen tilastoinnin ehdoton huippumaa. Meillä lämpötilamittaus saattaa tulla jopa 10 minuutin välein. Siinä on valtava ero maihin, joissa lämpötila käydään lukemassa omin silmin korkeintaan muutaman kerran päivässä.

Mutta säähavaintoasemakin on kuitenkin vain mittauspaikka. Jopa ennätyslämpimänä Joensuun lentoaseman 37,2 asteen päivänä se tarkoittaa, että jossakin päin Suomea on voinut olla vieläkin lämpimämpää. Vain harva virallisista havaintoasemista pystyy jollakin tavalla luotettavasti kertomaan sääoloista vielä kymmenen kilometrin päässä mittauspaikasta.

Havaintoaseman perustaminen on tarkkaa työtä. Koska lämpömittauksen pitäisi tapahtua kahden metrin korkeudella, maaperän olla tasainen ja ympärillä oltava mielellään nurmikkoa, on kaupunkikeskustoihin lähes mahdotonta saada havaintoasemaa. Keskustoissa lisäksi autot, talot ja kaikki muukin aiheuttaa lämpösaarekeilmiön. Mittaamisessa niissä oloissa ei ole juuri järkeä.

Lapin kesä on kiivas ja jopa kuuma

Lapissa kesä saattaa olla lyhyt, mutta kuumaa on sielläkin. Viimeisen 55 vuoden ajalta kesän korkein lämpötila on seitsemän kertaa mitattu joko Utsjoki Kevon ja Kevojärven tai Inarin Sevettijärven mittausasemilla.

Yksittäisistä mittauspaikoista Kouvolan Utissa on ollut lämpimintä kuutena vuonna ja Itä-Uudenmaan Lapinjärven Ingermaninkylässä viitenä vuonna.

Kesän lämpöennätykset eivät karttaa katso, vaan riippuvat siitä, mihin helteinen ilmamassa milloinkin osuu. Ympäristölläkin on tosin merkitystä. Maalla on yleensä lämpimämpää kuin järvillä tai merien rannoilla. Kesän kuumin päivä saattaa kuitenkin osua minne päin Suomea tahansa.

Puumala käy esimerkiksi paikkakunnasta, jonka mittausasema lämpeni vuosien aikana puiden kasvamisen vuoksi niin, että se ei enää ollut mittaamiseen sopiva. Kaupunkioloissa taas huomaa heti, jos lähelle on rakennettu kerrostalo tai parkkipaikka.

Joskus havaintoasema antaa niin outoja lukemia, että asiantuntijoiden on käytävä katsomassa, miksi lämpötila on yllättävän korkea tai tuulilukema mitä sattuu. Syynä ovat yleensä linnut, ne pystyttävät pesänsä mittareiden suojaisaan lämpöön tai repivät akustiset tuulianturit nokallaan irti.