Suomenlahdella vilisee aluksia – turvallisuus ansaitaan merellä joka päivä uudestaan

Kesän veneilykausi on alkamassa. Suomenlahdella seilaa yli sata alusta päivittäin. Ahtailla väyläalueilla suhaavat yhtä aikaa matkustaja-alukset, rahtilaivat sekä huvi- ja purjeveneet. Kuinka turvallista merellä on kulkea?

Kotimaa
Satama.
Suomenlinnan lautta kohtaa matkallaan Katajanokalla lähtöä odottavan matkustaja-aluksen. Antti Haanpää / Yle

On kirkas toukokuun päivä vuonna 2011. Rahtilaivalla yliperämiehenä työskentelevä Jani Lampiola kuulee kovan kolauksen ja ryntää komentosillalle. 16-metrinen huvialus on törmännyt Helsingin edustalla rahtialukseen. Törmäyksen voimasta huvialukseen tulee vaurioita ja aluksessa on vettä polviin asti. Henkilövahingoilta onneksi vältytään. Nykyään Raumalla merenkulun opettajana työskentelevä Lampiola muistelee tapahtumaa yhtenä esimerkkinä meriliikenneonnettomuudesta Suomenlahdella.

– Avomerellä laivan olisi kuulunut väistää, mutta ahtailla väyläalueilla huvialus ei saa häiritä laivan kulkua, kertoo Lampiola.

Tutkinnassa selvisi, ettei huviveneen kuljettaja omien sanojensa mukaan ollut huomannut laivaa. Humalassa kuski ei ollut, vaan kyseessä oli inhimillinen erehdys.

Helsingin edusta Suomenlahdella on yksi villkkaimmin liikennöidyistä meriväylistä maailmalla. Esimerkiksi heinäkuussa 2015 noin 1,2 miljoonaa ihmistä matkusti Helsingin ja Tallinnan välillä. Matkustajamäärät etenkin Helsingin ja Tallinnan välillä ovat kasvaneet viimeisen kymmenen vuoden aikana liki puolella miljoonalla. Lisäksi Helsingin satamiin matkaa vuosittain useita satoja risteilyaluksia etenkin Saksasta ja Iso-Britanniasta. Suomenlahden liikenteessä kulkee yli 20 tankkeria päivittäin. Vuosittain samalla alueella kulkee yli 40 000 alusta.

Monen toimijan yhteistyötä

Itämerellä on kaksi erityistä vaaranpaikkaa: Tanskan salmet ja Helsingin edusta. Pahimpana pelkona asiantuntijoiden mukaan on, että öljytankkeri ja matkustaja-alus törmäävät toisiinsa. Tällöin syntyisi pahimmillaan sekä ihmishenkiä vievä että luontoa tuhoava onnettomuus.

Merenkulku on globaalia ja samat säännöt pätevät kaikkialla.

– Merenkulussa on paljon toimijoita, Turvallisuus pitää ansaita joka päivä, kertoo Trafin eli Liikenteen turvallisuusviraston merenkulun erityisasiantuntija Esa Pasanen.

Merikartta.
Pelkkä merikartta ei enää riitä laivan komentosillalla. Navigointijärjestelmät ovat kehittyneet huimasti vuosikymmenen saatossa. Antti Haanpää / Yle

Suomenlahdella merionnettomuuteen on varauduttu. Laivavarustamoilla järjestetään pelastusharjoituksia viikoittain.

Riskinpaikka on Suomenlahdella avomerellä kohdassa, jossa itään matkaavat rahtilaivat kohtaavat etelään matkaavat matkustaja-alukset. Viranomaiset tekevät yhteistyötä mahdollisen onnettomuuden estämiseksi.

– Varustamot seuraavat myös itse tarkkaan, ettei mitään menisi pieleen. Suomenlahdella seilaavia laivoja seurataan ja valvotaan enemmän kuin vielä vuosikymmen sitten. Myös navigointilaitteet- ja menetelmät ovat parantuneet huomattavasti. Ennakoivilla toimenpiteillä pyritään pienentämään onnettomuusriskiä, kertoo Trafin arviointiyksikön päällikkö Ville Autero.

– Mutta totta kai, liikennejärjestelmä on monimutkainen kokonaisuus, joka pitää riskejä sisällään hyvistä toimenpiteistä huolimatta, jatkaa Autero.

Suomenlahden VTS-keskus valvoo laivojen liikkeitä

Vuonna 1996 perustetussa Suomenlahden VTS-keskuksessa valvotaan laivojen liikkeitä yötä päivää. Pahimmat ruuhkat Suomenlahden satamissa ovat aamuisin.

Merenkulku.
Laivoja seurataan seitsemällä valvonta-alueella.Antti Haanpää / Yle

Suomen merialueet on jaettu seitsemään alueeseen, joista yksi valvoo Helsingin edustaa. Suomenlahdella tehdään jatkuvasti yhteistyötä Venäjän ja Viron VTS-keskusten kanssa. Viron, Venäjän ja Suomen VTS-keskukset antavat ohjeita ja neuvoja merenkulkijoille esimerkiksi säästä ja merenkulun vaaroista. Yhteistyötä tehdään Gofrep-järjestelmän avulla, jonka tarkoituksena on lisätä merenkulun turvallisuutta ja valvoa meriteiden sääntöjen noudattamista.

Meriliikennettä valvotaan tutkien ja AIS-järjestelmän avulla. AIS-järjestelmä tunnistaa laivojen sijainteja.

Vuonna 2015 Suomen kolmessa VTS-keskuksessa, Helsingissä, Turussa ja Saimaalla, puututtiin laivojen toimintaan yli 7000 kertaa. Läheltä piti -tilanteita oli 161, joista 13 oli karilleajon estoja. Yleisimmät syyt läheltä piti -tilanteisiin ovat Liikenneviraston mukaan tekniset ja inhimilliset syyt.

– Jos huomaamme täällä VTS-keskuksessa, että vaikka kaksi laivaa uhkaavat törmätä toisiinsa, niin laivojen komentosillalle otetaan yhteyttä ja annetaan tieto tilanteesta. Laivat tekevät sitten omat väistöliikkeensä, kertoo Suomenlahden meriliikennekeskuksen päällikkö Sari Talja Liikennevirastosta.

Kesäisin Helsingin edusta täyttyy huviveneistä. Huviveneille tapahtuu paljon läheltä piti -tilanteita.

– Läheltä piti -tilanteita tapahtuu, kun huviveneet ajavat liian lähelle ahtaalla väylällä kulkevaa alusta, kertoo Talja.

Aluksella toimitaan pienen yhteiskunnan säännöillä

Merenkulku.
Suomenlahden meriliikennekeskuksessa laivojen liikkeitä seurataan jatkuvasti. Antti Haanpää / Yle

Merikapteeni Jani Lampiola ehti seilata Euroopan merillä parisenkymmentä vuotta ennen siirtymistään merenkulun opettajaksi Raumalle. Lampiola työskenteli muun muassa yliperämiehenä ja päällikkönä usealla rahtialuksella myös Itämerellä.

– Kun aloitin alalla, läheltä piti -tilanteista ei juurikaan keskusteltu, vaan tieto tapahtumasta pysyi laivojen sisällä. Nykyisin tilanteista keskustellaan avoimesti, laivojen tekniikka on kehittynyt huimasti ja turvallisuusjohtamisjärjestelmät ovat käytännön tukena, kertoo Lampiola.

Laivojen tekniset apuvälineet ovat kehittyneet Lampiolan uran aikana. Myös meriliikenteen ohjaus on vuosien saatossa kasvanut erityisesti niillä alueilla, joilla on paljon liikennettä. Vaaranpaikat tunnistetaan paremmin ja turvallisuusajattelu on lisääntynyt alalla. Myös merenkulkijoiden lepoaikoja seurataan nykyään tarkasti.

Kokenut merenkulkija korostaa erityisesti kansainvälisyyden merkitystä meriturvallisuudessa. Hänen mielestään asioihin tulee vaikuttaa kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n kautta ennemmin kuin luomalla maihin toisistaan poikkeavia sääntöjä.

Suomessa laivojen turvallisuustilanne on kuitenkin hyvä. Laivat katsastetaan säännöllisesti ja huonokuntoisia laivoja ei Itämerellä juurikaan seikkaile.

Suomenlahden laivatilanne MarineTrafficin sivustolla.
Suomenlahden laivatilanne nähtynä MarineTrafficin sivustolla tiistai-iltapäivänä.MarineTraffic

Lampiola kertoo, että meriliikenteen ohjaus on vuosien saatossa parantunut erityisesti niillä alueilla, joilla on paljon liikennettä.

– Erilaisia mahdollisia vaaratilanteita on harjoiteltu säännöllisesti, mutta yleisiin sääntöihin on vaikea saada muutoksia, koska syntyy kustannuksia. Tästä esimerkkiskenaariona matkustajalaivan ja tankkialuksen mahdollinen yhteentörmäys, jossa tankkerin lastia vuotaa mereen ja vuotanut lasti syttyy palamaan. Tankkereilla tulee olla palon kestävät pelastusveneet, mutta matkustajalaivoilla ei.

Lampiola mainitsee suurimmiksi riskeiksi merellä kovat säästöt, kiireen ja paikoin puutteelllisen osaamisen. Työtä tehdään olosuhteet ja luonnonvoimat huomioon ottaen.

– Laiva on kuin pieni yhteiskunta, jossa jokainen hoitaa tehtävänsä. Eri osastojen yhteistyön ja kokonaisuuksien hallinta on tärkeää.