Suomen saamelaisten johtaja pitää pohjoismaista saamelaismääritelmää realistisena – Norjan kollega: En pidä termistä

Suomen Saamelaiskäräjät etsii pohjoismaista ratkaisua saamelaisen määrittelyyn Suomen saamelaiskäräjälaissa. Tilanne ei voi jatkua näin ja siihen pitää saada ratkaisu, sanoo puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio.

politiikka
Håkan Jonsson, Aili Keskitalo, Tiina Sanila-Aikio, SPR dievasčoahkkin 19.3.2015
Arkistokuvassa vasemmalta oikealle Ruotsin, Norjan ja Suomen saamelaisjohtajat Håkan Jonsson, Aili Keskitalo ja Tiina Sanila-Aikio.Vesa Toppari / Yle
Tiina Sanila-Aikio

Suomen saamelaiskäräjien puheenjohtajan arkipäivää. Uusi vaalikausi ja uusi työpäivä, mutta toimistolla odottaa aina vaan ratkaisematon asia: saamelaisen määritelmä Suomessa.

– Tilanne ei voi jatkua näin ja siihen pitää saada ratkaisu. Jos haluamme, että meillä on tulevaisuudessa kansa nimeltä saamelaiset, tarvitsemme ratkaisun saamelaisten ja valtion väliseen erimielisyyteen. Tämä ratkaisu on tärkeä meidän tulevaisuutemme kannalta, sanoo Tiina Sanila-Aikio.

Onko Suomen Saamelaiskäräjien tavoitteena kaventaa vai laajentaa tämänhetkistä Suomen saamelaismääritelmää yhteispohjoismaisen määritelmän kautta?

– Minä en halua spekuloida asialla, sillä haluan jättää neuvotteluvaraa. Sanon ainoastaan, että on tärkeää löytää ratkaisu tähän asiaan, Sanila-Aikio sanoo.

"Olemme yrittäneet ratkaista asian kansallisella tasolla"

Suomen saamelaiskäräjien hallitus on ehdottanut Norjan ja Ruotsin saamelaiskäräjille yhteisen saamelaismääritelmän neuvottelemista pohjoismaiseen saamelaissopimukseen. Puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio uskoo, että se vahvistaisi koko saamelaisyhteiskuntaa.

Sanila-Aikio painottaa sitä, että saamelaiset ovat yksi kansa, joka asuu Pohjoismaiden ja Venäjän alueella.

– Pidän yhteistä pohjoismaista saamelaismääritelmää realistisena. Olemme yrittäneet ratkaista asiaa kansallisella tasolla, mutta emme ole pystyneet siihen.

Suomen oikeusministeriö kommentoi asiaa lyhyesti niin, että asiasta on keskusteltu, mutta se ei ole virallisella agendalla.

Norjan ja Ruotsin kollegat eivät ole vielä vastanneet

Ruotsin saamelaiskäräjien puheenjohtaja Håkan Jonsson sanoo, että voi olla liian myöhäistä neuvotella yhteisestä saamelaismääritelmästä. Pohjoismaisen saamelaissopimuksen on määrä olla valmis ensi vuonna.

Håkan Jonsson, SPR dievasčoahkkin 19.3.2015
Håkan JonssonVesa Toppari / Yle

Pohjoismainen saamelaissopimus ei pidä sisällään yhteistä, harmonisoitua määritelmää, jonka mukaan Saamelaiskäräjien äänestysoikeus kussakin maassa myönnettäisiin.

Tällä hetkellä nämä kriteerit ovat erilaisia Saamelaiskäräjiä koskevassa lainsäädännössä Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa.

Norjan ja Ruotsin kollegat eivät ole vielä kuitenkaan antaneet virallista vastaustaan Tiina Sanila-Aikiolle.

– Meillä on kaikki mahdollisuudet ratkaista tämä asia, jos pidämme sitä tärkeänä. Minä tietenkin odotan Norjan ja Ruotsin saamelaiskäräjiltä sitä, että nekin pitäisivät asiaa tärkeänä, ja että se tukisi meidän yhteistä yhteiskuntaamme ja yhteisöämme tulevaisuuteen yhtenä kansana, Sanila-Aikio sanoo.

Keskitalo: En pidä termistä saamelaismääritelmä

Norjan Saamelaiskäräjien presidentti Aili Keskitalo sanoo, että ei pidä termistä saamelaismääritelmä.

Aili Keskitalo
Aili KeskitaloVesa Toppari / Yle Sápmi

– Minun mielestäni Saamelaiskäräjien täytyy pitää tavoitteenaan käytäntöjen ja sääntöjen harmonisointia niin pitkälle kuin mahdollista, sillä se helpottaisi yhteistyötä yli rajojen. Mehän odotamme valtioilta samaa, Keskitalo sanoo.

– Mitä tulee saamelaismääritelmään, niin en oikeastaan pidä termistä. Saamelaiskäräjät tarvitsevat äänestysluettelot tai vaaliluettelot. Olen valmis arvioimaan niille yhteisiä sääntöjä, ja vaikka vielä pohjoismaisen saamelaissopimuksen yhteydessä. Mutta arvioni mukaan asia täytyy käsitellä kaikilla Saamelaiskäräjillä, Keskitalo sanoo.

Asiasta lisää Ođđasat-lähetyksessä perjantaina 6.5.2016 klo 20.45, jossa asiaa kommentoi Saamelaisneuvoston puheenjohtaja Áile Javo.