Taistelutantereesta turistikohteeksi – Lappeenrannan Linnoituksella on verinen historia

Lappeenrannan Linnoitus on nykyisin viehättävä turistikohde vihreine valleineen ja mukulakivikatuineen. Menneinä vuosisatoina samoilla rinteillä on kuitenkin virrannut taistelijoiden veri.

Kotimaa
Taistelumuistomerkki Lappeenrannan Linnoituksessa.
Taistelumuistomerkki Lappeenrannan Linnoituksessa.Jenni Mehtonen/Yle

Lappeenrannan historiallinen Linnoitus on nykyisin viihtyisä turistien sekä paikallisten kansoittama ajanviettopaikka. Linnoituksesta löytyy museoita, ravintoloita, asuntoja, työpaikkoja sekä esimerkiksi tanssiopisto. Aina asiat eivät ole olleet samoin.

Ruotsalaiset hatut halusivat kostosotaa Venäjälle ja valloittaa takaisin menetetyt alueet.

Päivi Hytti

Linnoituksen verisestä historiasta muistuttaa etelärinteellä sijaitseva Lappeenrannan taistelusta kertova Lappeenrannan taistelumuistomerkki. Muistomerkin keskiössä on puunpätkä, jonka kerrotaan vierineen alas Linnoituksen mäkeä taisteluista virtaavan veren mukana. Kyseinen taistelu käytiin 23. elokuuta vuonna 1741, jolloin meneillään oli Hattujen sota.

– Ruotsalaiset hatut halusivat kostosotaa Venäjälle ja valloittaa takaisin Pohjan sodassa menetetyt alueet, Lappeenrannan matkailuopas Päivä Hytti taustoittaa tapahtumia.

Tuon sodan rankin, hurjin ja verisin taistelu käytiin Lappeenrannan Linnoituksen alueella.

Valkoisen lipun kantajat ammuttiin

Historiankirjoitusten mukaan elokuun 23. päivä vuonna 1741 oli aurinkoinen. Linnoituksessa olleiden ruotsalaisten keskuudessa oli odottava tunnelma. Taistelut venäläisiä vastaan käynnistyivät kello 14. Kolmen tunnin jälkeen kello 17 kolme venäläistä: kaksi korkea-arvoista sotilashenkilöä sekä rummunlyöjä lähestyivät Linnoitusta valkoisen lipun kanssa toiveinaan saada aikaan rauha.

Voi sanoa, että kaupungista ei jäänyt oikeastaan mitään jäljelle.

Päivi Hytti

– Kuka lie antanut käskyn ja mikä lie ajatus päässä ollut, mutta nämä valkoisen lipun kantajat ammuttiin, Hytti kertoo verisestä päivästä.

Silloin suuttuivat venäläiset.

– He tekivät rynnäkön Linnoitukseen ja voi sanoa, että kaupungista ei jäänyt oikeastaan mitään jäljelle. Venäläisten rynnäkössä hengissä selvinneet asukkaat otettiin vangeiksi, vain pieni osa onnistui pakenemaan Saimaan kautta lähisaariin, Hytti kertoo.

Tuolloin Lappeenrannan Linnoitus oli yhtä kuin Lappeenrannan kaupunki, jossa asukkaita oli alle 300. Kaikkiaan taistelu kesti vain viisi tuntia päättyen kello 19.

Ruotsi ei saanut taisteluissa Viipuria takaisin, lisäksi menetettiin Lappeenranta ja paljon muutakin, esimerkiksi Savonlinna ja Hamina. Uusi raja tuli silloin Kymijokeen Kouvolan seutuville.

Muistomerkkiä on kunnostettu ja tuhottu

– Vuonna 1818 Lappeenrannassa olivat harjoittelemassa Viipurin suomalaisen jääkärirykmentin upseerit. He hankkivat kivisen suojuksen muistomerkin ympärille, Hytti kertoo.

Ne eivät ole mitä tahansa tykkejä, vaan kertovat siitä, millaista oli tuon ajan raskas sotakalusto.

Päivi Hytti

Vuonna 1925 Lappeenrannan kaupunki rakennutti katoksen muistomerkin ylle ja varusti muistomerkin kahdella tykillä.

– Ne eivät ole mitä tahansa tykkejä, vaan kertovat siitä, millaista oli tuon ajan raskas sotakalusto, Hytti kertoo.

Muistomerkki on joutunut vuosien kuluessa myös vandalistien tuhotöiden kohteeksi.

– Nyt paikalla oleva puupala on feikki, aito on museon varastossa, Hytti paljastaa.

Hytti huomauttaa, että tuon verisen päivän jälkeen Linnoituksessa ei ole taisteltu. Edes talvi- ja jatkosodassa Linnoitusta ei pommitettu, vaikka muu Lappeenranta kärsi suuria tuhoja. Hytin mukaan syynä tähän oli se, että Linnoituksessa oli hoidettavana haavoittuneita venäläisvankeja ja venäläiset tiesivät tämän.