Tutkija: Hämäläinen hopearahakätkö peräisin viikinkiajalta – "Kyllä tämä on aarre"

Hämäläispellosta helatorstaina tehty kolikkolöytö on varmistunut viikinkiaikaiseksi. Museoviraston Rahakammion amanuenssi Frida Ehrnsten pitää löytöä merkittävänä.

Kotimaa
Kolikkokätkön kolikoita
Reijo Hyvönen

Kanta-Hämeen menneisyyden etsijät teki jymylöydön päijäthämäläiseltä pellolta helatorstaina. Museoviraston Rahakammion amanuenssi Frida Ehrnsten sai ilmoituksen ja kuvia suuresta rahakätkölöydöstä jo perjantaina. Hän pitää löytöä merkittävänä.

– Kyllä tämä on aarre, ihan selkeästi, hopearaha-aarre. Ei ole viime aikoina tullut näin isoa kätköä vastaan. Numismatiiikan eli rahatutkimuksen kannalta se on hyvä, voi katsoa millaisia rahoja on ollut käytössä samanaikaisesti.

– Kuvien perusteella näyttää kyllä siltä, että viikinkiaikainen kätkö on kyseessä. He ovat nostaneet osan rahoista, mutta siellä voi vielä olla aika paljonkin jäljellä.

Viime vuosina rahalöytöaineisto on kasvanut varsinkin Hämeen seudulla metallinilmaisinharrastuksen myötä, kertoo Ehrnsten.

– Viikinkiaikaisia kätköjä kyllä on jonkun verran Suomesta, varsinkin Hämeen alueelta, ja sitten Varsinais-Suomessa niitä on aika paljon. 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa on löytynyt jonkin verran kätköjä, joihin kuuluu satoja rahoja, ehkä tämä on vähän pienempi kuin ne. Mutta tämä kuuluu isompien kätköjen joukkoon. Joka vuosi ei tule tämmöistä vastaan.

Koekaivausryhmä paikalle nopeasti

Museoviraston koekaivausryhmä käy paikan päällä jo tällä viikolla, kenties jo tiistaina.

– Sehän ei ole pelkästään yksi kätkö tai ne rahat, mitkä ovat mielenkiintoisia, vaan pitäisi myös saada tietää, onko siellä muita löytöjä, voiko se olla jokin asuinpaikka.

– Itse rahat tulevat varmaan tänne minulle, käyn ne läpi, määrittelen ja katson, mitä rahoja ne ovat. Mutta kuvien perusteellakin pystyy pintapuolisesti sanomaan, millaisista rahoista on kyse, kertoo Ehrnsten.

Rahakätkössä oli ainakin nykyisen Saksan alueelta tulleita rahoja.

– Sain myös erikseen kuvat yhdestä, mikä vaikutti bysanttilaisen rahan jäljitelmältä, mitkä ovat aika tyypillisiä myös Suomessa.

Rikkaudet kaivettiin maahan turvaan

Noin vuodesta 800 lähtien Suomeen on tullut rahaa, ensin idästä ja noin tuhatluvulta lähtien lännestä. Arvo perustui suoraan hopean arvoon.

– Niitä punnittiin ja hopean arvon mukaan päätettiin, minkä arvoinen raha on. Sen verran paljon näitä löytöjä on, että ihmiset kuitenkin tiesivät, mikä raha on, ja se voitiin käyttää suoraan maksuvälineenä. On tullut selväksi, että Hämeen seudulta löytyy paljon viikinkiaikaa, ja aina nämä vähän täydentävät sitä kuvaa, mikä meillä on menneisyydestä.

Ennen kuin oli pankkeja, rikkaudet kaivettiin turvaan maahan. Mutta miksi tämä kätkö oli jäänyt vuosisadoiksi peltoon, sitä voi vain arvailla.

– Oliko se tilapäinen kauppiaan kätkö vai pysyvä omaisuus, ei voida suoraan sanoa. Itse kukin voi käyttää mielikuvitusta ja miettiä, miksi ne ovat jääneet sinne, pohtii amanuenssi Frida Ehrnsten.