Väitöstutkimus: Suomi ei ole osannut viedä koulutusta

Toukokuun lopussa Suomen koulutusviennistä väittelevän saksalaistutkijan mukaan Suomi tarvitsee uusia tuulia koulutuksen vientipolitiikkaan.

Kotimaa
Päärakennus valmistui vuonna 1983. Yliopiston kirjasto toimi Päärakennuksessa syksyyn 2015, jolloin kirjasto muutti uusimpaan rakennukseen, Kampusareenaan.
TTY:n arkisto / Petri Laitinen

Tuoreen väitöstutkimuksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan Suomessa ei ole osattu hyödyntää Pisa-tuloksia koulutusviennissä. Saksalaisen Monika Schatzin väitöskirjassa todetaan myös, että Suomen koulutusviennin politiikka ja sen toimeenpano eivät kohtaa.

Tutkimuksessa tarkastellaan suomalaisen koulutusviennin taustaa. Opetus- ja kulttuuriministeriö julkisti vuonna 2010 koulutusvientitavoitteensa, joiden pyrkimyksenä oli tehdä Suomesta yksi maailman johtavista koulutukseen ja sen vientiin perustuvista talouksista. Vuonna 2013 laadittiin uusi koulutusvientistrategia. Tuolloin keskiöön nostettiin peruskoulutuksen sijaan korkeakoulutus.

Tutkimuksen mukaan kumpikaan strategia ei ole vielä tuottanut tulosta koulutusvientiteollisuudessa.

Schatzin mukaan syy on kirjavassa tarjonnassa ja markkinatutkimuksen puutteessa. Suomalaisessa koulutusbrändissä itsessään on tutkijan mukaan haasteita eikä sen perusta ole kunnossa.

Schatzin mukaan suomalaisten korkeakoulujen piti olla koulutusviennin käynnistäjiä, mutta monet korkeakoulut eivät edes pidä koulutusvientiä ydintoimintanaan. Moni korkeakoulu ei myöskään tunne saavansa riittävästi tukea toimiakseen aktiivisesti koulutusviennissä.

Schatzin väitöstutkimus Education as Finland's Hottest Export?: A Multi-Faceted Case Study on Finnish National Education Export Policies tarkastetaan Helsingin yliopistossa 28.5.