Kalvaako naakan raakunta hermojasi? - ”Haittalinnut” jakavat mielipiteitä

Naakkojen ja varisten naapuruus kiristää monien hermoja. Osa lintuharrastajista haluaa, että lintukantoja voitaisiin vähentää ampumalla ennen keväistä pesintää. BirdLife Suomen suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi tyrmää ampumisen.

Kotimaa
Kirkkopuisto
Yle

Monet varislintulajit ovat yleistyneet monissa Suomen kaupungeissa. Erityisesti naakat herättävät ristiriitaisia tunteita asukkaiden keskuudessa. Myös lintuharrastajia "haittalintujen" kantoihin puuttuminen jakaa mielipiteitä.

Mikkeliläinen pitkän linjan lintuharrastaja, biologi Martti Hahtola sanoo, että ns. haittalintuja tulisi voida vähentää ampumalla keväisin ennen pesinnän alkamista.

– Jonkunlainen tasapaino pitäisi löytyä ihmisen ja haittalintujen välillä. Esimerkiksi naakkojen määrä on kymmenkertaistunut 1950-luvulta lähtien, Martti Hahtola sanoo.

Martti Hahtolan mukaan naakka on hyötynyt linnuista eniten ilmastomuutoksesta. Nykyisin naakkaa esiintyy Oulusta Joensuuhun menevän linjan eteläpuolella.

– Niitä on 150 000 pesivää paria eli lähes yhtä paljon kuin variksia ja harakoita

– Kun ne käyvät syömässä kaatopaikalla, pyörivät kaupungin päällä ja ulostavat. Tulee mieleen salmonella-riski. Arvostettu ja älykäs lintu kuten kaikki varis-linnut ovat, mutta joku raja pitäisi olla.

Tutkimus ei tue kantojen säätelyä

BirdLife Suomen suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi tyrmää ajatuksen kantojen harventamisesta ampumalla. Hänen mukaansa haittalintuajattelu on historiallinen tapa ajatella luontoa.

– Ei ole enää tämän päivän ajattelua, että ihmisen pitäisi jotenkin kontrolloida kantoja. Syyt kantojen kokoon löytyvät enemmän elinympäristöstä kuin muista lajeista.

Martti Hahtola muistuttaa, että ihmisen lisäksi runsaista naakkaparvsta kärsivät myös tietyt pikkulinnut, joiden munia naakat popsivat.

– Yltiöpäisellä suojelulla on kolikon toinen puoli. Kärsiviä lajeja on paljon. Jossakin tulee kohtuus, lintujen pesimärauhoitus on hyvä, mutta haittoina on näiden haittalintujen kantojen kasvu. Ne tekevät tuhoja muille lintulajeille. Harvinaisista lajeista esimerkiksi kirjokerttu on lähes hävinnyt, Hahtola harmittelee.

Teemu Lehtiniemen mukaan mikään tutkimus ei tue ajatusta lintukantojen säätelyä ihmiskäden avulla.

– Vaikka naakkojen määrä onkin selvästi kasvanut, se syö vähemmän muiden lintujen munia. Varisten määrä on taas vähentynyt Mikkelinkin korkeudella 40 prosenttia, Lehtiniemi muistuttaa.