Tutkimus: Infraan laitetut rahat valuvat muualle, jos osaaminen puuttuu – Kuopio pärjäsi, Kajaani ei

Kunnallistekniikan uudisrakentamisen verotulojen palautumista eli veropalaumaa kuntaan on tutkittu ensimmäistä kertaa kahden erikokoisen kaupungin urakoista. Kajaanin osalta tulokset eivät mairittele, Kuopio pärjäsi selvityksessä hyvin.

talous
Kajaanin kävelykatu
Hanne Kinnunen / Yle

Kun kuntaan päätetään rakentaa uusi liikenneympyrä tai vaikkapa silta, urakka kilpailutetaan ja valitaan tekijä. Minne urakan verotulot päätyvät ja saadaanko kunnan talouteen verohyötyä paikallisesta investoinnista? Asiaa ei veropalauman osalta ole tutkittu aiemmin, mutta nyt tietoa löytyy kahden erikokoisen kaupungin urakoista.

Oululainen konsulttitoimisto Navico (siirryt toiseen palveluun) selvitti Kuopion kaupungin neljä ja Kajaanin kaupungin kolme kunnallistekniikan rakentamisurakan verohyödyn kunnille. Tavoitteena oli selvittää miten paljon investointirahasta palautuu veroina kuntaan.

Kuopion kuudesta tarkastellusta urakasta neljästä saatiin riittävästi tietoa selvityksen tekemiseen, Kajaanin kolmesta urakasta tiedot saatiin kahdesta. Tulokset olivat kaupungeissa päinvastaiset.

Kuopio pärjäsi, Kajaani ei

Kuopion noin viiden miljoonan euron kokonaisurakkasummasta alueelle palautui 69,3 prosenttia, mikä on hyvä tulos. Kaupungin ulkopuolelle valui urakoista muodostuneesta verohyödystä 30,7 prosenttia.

Urakoista maksetuista palkoista 84 prosenttia verotettiin Kuopioon, mikä on erittäin korkea taso. Myös rakentamisessa käytetyt materiaalit ja tavarat olivat tarkastelluissa urakoissa hankittu Kuopiosta tai lähialueelta, mikä vahvisti veropalauman määrää.

Kaivinkone Kajaanin Kauppakadun työmaalla.
Kajaanin kävelypainotteiseen katuun laitettiin kesällä 2015 kainuulaista materiaalia, Ristijärven graniittia.Katja Oittinen / Yle

Pääosa Kuopion aliurakoitsijoista oli paikallisia, sillä alueelta löytyy infrahankkeisiin erikoistuneita urakoitsijoita, kun taas Kajaanin yhteensä noin 2,3 miljoonan euron urakoihin ei paikallisia tekijöitä juuri löytynyt.

Kajaanissa urakkahenkilöstön palkoista yli puolet maksettiin Kajaanin ulkopuolelle ja aliurakointikin oli pääosin ulkopaikkakuntalaisten hyppysissä. Kajaani sai urakoistaa veropalaumaa vain 35,7 prosenttia, kun 64,3 prosenttia summasta päätyi veroina kaupungin ulkopuolelle.

Kajaanissa opiksi otettavaa

Kajaanissa tulos tyrmistytti. Kaupungilta ei haluttu kommentoida asiaa ennen kuin veropalauman kehnon tuloksen syitä on tutkittu ja asiaa esitelty päättäjille toukokuun lopulla. Tutkimuksen tekijä arvioi esimerkiksi, että paikkakunnan koko ja maantieteellinen sijainti kasvukeskuksiin nähden vaikuttaa oleellisesti veropalauman suuruuteen.

Pienillä haja-asutusalueiden kaupungeilla ei kuitenkaan ole syytä heittää hanskoja tiskiin, sillä selvityksen mukaan tilaajan osaaminen tarjousprosessissa antaa mahdollisuuden parantaa urakoiden veropalauman määrää. Esimerkiksi tarjousvaiheessa urakoitsijoiden laatupisteytykseen voidaan vaikuttaa huomioimalla pää- ja aliurakoinnin suhde sekä kasvattaa ennakkoon nimeämisen osuutta aliurakoinnissa.

Kajaanin veropalauman osalta ongelmaksi tosin nimettiin myös paikallisten pienten ja keskisuurten yritysten mahdolliset puutteet tarjouslaskennassa ja projektijohdossa ja ylipäätään niiden pieni rooli tarkastelluissa urakoissa.

Selvityksessä todettiin myös, että yksi kuntien ja kaupunkien teknisten toimien ydintehtävistä tulisi olla infra-alan markkinoiden ja erityisesti pk-yritysten kehittäminen, sillä paikallisten yritysten osaamisen kehittäminen nostaa huomattavasti urakoiden veropalaumaa ja tukee sitä kautta merkittävästi paikallistaloutta.

Kuopiossa työllistetään urakoissa paikallisia

Kuopion kaupungin Mestar-liikelaitoksen kunnossapitopäällikkö Saku Kekäläinen pitää selvityksen lukuja kaupungin osalta äärimmäisen hyvinä. Hän iloitsee siitä, että Kuopiossa on infra-alan osaamista ja yrityksiä. Kekäläisen mukaan markkinarakoa infrastruktuurihankkeille olisi vertailukaupungissa Kajaanissakin, vaikka urakoitsijoita ja osaamista nyt puuttuukin.

Hankintalaki on yksiselitteinen: on oltava tasapuolinen, eikä ketään voi suosia.

Saku Kekäläinen

– Oli hienoa huomata, kuinka paljon näiden hankkeiden kautta on työllistetty paikallisia ihmisiä olipa se kaupungin oma tai ostettu urakka. Työllistämme paikallisia pk-yrityksiä.

Selvityksen myötä Kekäläinen arvelee kaupungin toiminnan kehittyvän sekä kilpailutuksessa että jälkiseurannassa.

– Hankintalaki on yksiselitteinen: on oltava tasapuolinen, eikä ketään voi suosia. Mutta tarjousasiakirjoihin voi kirjata kriteerin raportointitarkkuudesta, ja jälkiseurannan kehittämiselle olisi tarvetta, Kekäläinen sanoo.

Kekäläinen ei lähde arvioimaan selvityksen vaikutusta kaupungin kunnallistekniikan rakentamishalukkuuteen, mutta sanoo tiedon veropalauman korkeasta määrästä olevan merkittävä tieto.

Tietojen selvitys ei ollut helppoa

Veropalauman tutkimista varten Navico muun määritteli urakoiden kulut yritysten verokunnittain, muiden palveluiden ja konekustannusten kustannusten osuuden ja jakaantumisen osin yleistyksien perusteella sekä selvitti urakoihin osallistuneiden henkilöiden verotuskunnat. Tavaroiden ja materiaalien osalta veropalaumaan vaikutti laskelmassa niiden valmistus- ja jälleenmyyntipaikka.

Tietoja kerättiin yrityksistä kyselylomakkeella ja puhelinhaastattelulla. Tietojen saaminen yrityksistä oli hankalaa, sillä suhtautuminen selvitykseen oli aluksi epäileväistä. Navicon kokemuksen mukaan myös esimerkiksi yritysten kustannusseurannassa ja seurantalaskennassa on parantamisen varaa, kuten myöskin käytetyn kyselylomakkeen selkeydessä.

Selvityksen tekijä muistuttaa, että tulokset ovat suuntaa antavia, koska veropalauman määrittäminen täydellisesti vaatisi pitkien ketjujen läpikäymistä. Paremman tiedon puuttuessa on tehty yleistyksiä, kuten esimerkiksi konekustannusten poistuminen paikallistaloudesta 80-prosenttisesti.