Hurja tarina Muhokselta: Karhu ja kevytmoottoripyörä kuskeineen samalla viivalla

– Ajattelin että kohta se hipaisee ja kaadun. Kävi mielessä että jos tipahtaa, niin se on varmaan kuolema, että se raatelee, kertoo muhoslaismies kohtaamisestaan karhun kanssa.

luonto
Ivan Gosenov sanoo nähneensä karhuja useita kertoja aikaisemminkin.
Muhoslainen Ivan Gosenov kertoo ajaneensa karhua kevytmoottoripyörällään karkuun.Timo Sipola / Yle

Muhoksella asuva Ivan Gosenov kertoo muutaman päivän takaisesta kohtaamisestaan karhuemon ja sen pennun kanssa edelleenkin vahvasti eläytyen tilanteeseen.

Hän kertoo olleensa kavereiden kanssa Matkajärven rannassa laavulla makkaranpaistossa torstai-iltana, kun seurueen mukana ollut koira alkoi käyttäytyä oudosti.

– Se rupesi haukkumaan ja alkoi pyöriä lenkkiä tuossa. Päätimme lähteä pois paikalta. Kaverit ja koira menivät autolle ja sillä eteenpäin. Minä lähdin kevytmoottoripyörällä, kertoo Gosenov laavun luona.

Lähdin hyvällä vauhdilla ajamaan ja emo lähti perään. Ajattelin että kohta hipaisee ja kaadun. Jos se olisi käpälällä huitaissut, niin olisin lentänyt pyörän kyydistä pois.

Ivan Gosenov

Laavulta on satakunta metriä tielle, missä auto ja moottoripyörä olivat parkissa.

Karhuemo läpsäisyetäisyydellä

– Ehdin ajaa vähän matkaa, kun moottoripyörästä lähti kettinki pois päältä. Olin saanut sen nopeasti laitettua takaisin, kun tielle tuli karhunpentu ja sen perässä emo.

– Lähdin hyvällä vauhdilla ajamaan ja emo lähti perään. Ajattelin että kohta hipaisee ja kaadun. Jos se olisi käpälällä huitaissut, niin olisin lentänyt pyörän kyydistä pois.

– Kävi mielessä että jos tipahtaa, niin se on varmaan kuolema – että se raatelee, jatkaa Gosenov.

Muhoslainen kertoo ajaneensa lähes kuuttakymppiä raskaiden rekkojen liikennöintiä varten rompoolilla vahvistetulla tiellä pari kilometriä, ennen kuin takapyörän välittömässä tuntumassa juossut karhu katosi näkyvistä tien mutkassa. Mutkan takana odottivat kaverit autoineen Ivania.

Painakaa kaasua, siellä on karhu

– Huusin kavereille, että painakaa kaasua, että siellä on karhu. Ajettiin isomman tien risteykseen ja kohta metsästä alkoi kuulua kovaa ääntä. Soitettiin sitten 112:een, että täällä on karhu liikenteessä ja on ollut vaarallinen tilanne.

Huusin kavereille, että painakaa kaasua, että siellä on karhu. Ajettiin isomman tien risteykseen ja kohta metsästä alkoi kuulua kovaa ääntä.

Ivan Gosenov

– Kun oltiin lähdössä pois, karhu tuli vissiin aika lähelle ja aloimme kaasuttelemaan sekä autolla että kevarilla, ettei se tulisi lähelle, kertaa Gosenov.

Gosenov kertoo hätistäneensä kaveriensa kanssa karhua kaasuttamalla kovaäänisesti sekä autoa että kevytmoottoripyörää.

– Ei me sitä oikeastaan itse nähty, mutta siinä se oli noin 20 metriä autosta, toteaa Gosenov.

Soitto hätäkeskukseen kirjattiin perjantain puolella noin klo 02.00.

Ivan kertoo nähneensä karhuja useamman kerran sekä Kymenlaaksossa että Venäjällä.

– Mutta kertaakaan aiemmin ei ole elukka lähtenyt yhtäkkiä vaan perään, sanoo Gosenov.

Pentu ei kertoman mukaan sentään seurannut perässä, vaan jäi odottelemaan emoaan. Loppuillan muhoslainen kertoo menneen hieman toisin kuin oli suunniteltu.

– Menin kotiin ja otin yhden oluen ja panin nukkumaan.

Viranomaiset suhtautuvat vakavasti

Oulun poliisilaitos suhtautuu havaintoon vakavasti ja julkaisi asiasta tiedotteen, jossa muistuttaa Oulujoen pohjoispuolen metsissä liikkuvia henkilöitä, että kyseisillä alueilla asustaa ja liikkuu karhuja.

– Karhuemot ovat poikasten kanssa erityisen suojelevaisia, joten tällä hetkellä karhut eivät välttämättä väistä kohdatessa ihmisiä, kerrotaan tiedotteessa.

Karhu voi tehdä valehyökkäyksen ja seurata vähän matkaa, mutta tässä tapauksessa karhu on seurannut havainnon tekijää poikkeuksellisen pitkään.

Heikki Tuomikoski, suurpetoyhdyshenkilö

Poliisi arvioi nyt ilmoitetun karhun oleskelevan pentuineen siellä missä karhujen kuuluukin olla, eli kaukana asutuksesta. Tämän takia asia ei aiheuttanut laajempia toimenpiteitä.

Asia olisi erilainen jos olisi ilmoitettu karhuhavainnosta ihmisasutuksen tuntumassa.

Partio kävi paikalla

– Meidän partio kävi ajamassa ilmoitetut tapahtumapaikat läpi, mutta ei löytänyt mitään jälkiä. Ilmeisesti kyseinen Soidinmaantie oli kuitenkin ehditty lanata ilmoituksen ja partion paikalla käynnin välissä, kertoo komisario Jyrki Kivirinta.

Enempiin toimiin ei nähty tarvetta vaan poliisi jäi odottamaan uusia havaintoja, joita ei ainakaan vielä ole kuulunut. Tarvittaessa poliisilla on valmius karhujen karkottamiseen.

Tapaus on kirjattu poliisin lisäksi myös hätäkeskuksen kirjoihin ja suurpetohavaintojärjestelmä Tassuun.

Muhoksen riistanhoitoyhdistyksen suurpetoyhdyshenkilö Heikki Tuomikoski pitää silminnäkijäkertomusta uskottavana.

– Karhu voi tehdä valehyökkäyksen ja seurata vähän matkaa, mutta tässä tapauksessa karhu on seurannut havainnon tekijää poikkeuksellisen pitkään, toteaa Tuomikoski.

Aina ei jälkiä jää

Tuomikoskikaan ei löytänyt paikalta karhun jälkiä, mutta se ei sinänsä ole mitenkään tavatonta sulan maan aikaan.

– Jälki ja sen mitat ovat se tärkein todiste suurpetohavainnosta, mutta lähes kaikki kesällä tehdyt suurpetohavainnot ovat juuri näköhavaintoja tai riistakamerahavaintoja. Vaikka karhu on iso eläin, kovaan kesämaahan siitä ei jälkiä juuri jää, arvioi Tuomikoski.

Vaikka karhu on iso eläin, kovaan kesämaahan siitä ei jälkiä juuri jää.

Heikki Tuomikoski, suurpetoyhdyshenkilö

Vapaaehtoispohjalta toimivat suurpetoyhdyshenkilöt käyvät paikan päällä tarkistamassa havainnot ja kirjaavat oikeaksi toteamansa sellaiset Tassurekisteriin. Rekisteri on suurpetohavaintojen ilmoittamiseen tarkoitettu sovellus. Havaintoja järjestelmään voivat kirjata nimenomaan suurpetoyhdyshenkilöt.

Uusi merkintä Tassurekisteriin

Tassurekisterin tavoitteena on nopeuttaa suurpetohavaintojen päätymistä tutkimuksen käyttöön. Ajantasaisuuden lisäksi Tassurekisterin toivotaan lisäävän erityisesti suurpetokannoista saatavan tiedon määrää ja laatua. Tämä on tarpeen, jotta suurpetojen runsaus ja alueellinen jakautuminen olisi helpommin ja tarkemmin arvioitavissa.

Suurpetoyhdyshenkilöiden ilmoittamat havainnot ovat perusta vuosittain tehtäville arvioille suurpetojen määristä.

Suurpetoyhdyshenkilöt ovat kriittisiä havaintojen suhteen. Mikäli jotain havaintoa ei pystytä tunnistamaan varmasti, se jätetään kokonaan merkitsemättä.

Joskus uskomattomilta tuntuvat havainnotkin voivat olla oikeita.

Katso Ivanin videohaastattelu: https://www.facebook.com/yleoulu/videos/10154102833154757/ (siirryt toiseen palveluun)