Koulujen lakkauttaminen venyttää lasten koulumatkaa – lapsen etua ei lakkautuksissa selvitetä

Vuoden 1990 jälkeen Suomen kouluista on lakkautettu yli puolet. Koululaisten määrä on kasvussa ja kustannukset nousussa.

kuntapolitiikka
Mielenosoitus Nyrölän koulun puolesta.
Jussi Lindroos / Yle

Viimeisen viiden vuoden aikana Suomesta on lakkautettu 309 koulua. Kouluja on nyt alle puolet vuoden 1990 määrästä.

Esimerkkimme on Keski-Suomesta. Maakunnassa oli viime vuonna 118 peruskoulua, vuonna 2011 niitä oli vielä 147. Viiden vuoden aikana joka viides koulu on kadonnut. Se tarkoittaa pidentyneitä koulumatkoja.

– Herään yleensä kuudelta. Koululla on aikaa ennen kuin koulu alkaa. Teen siinä läksyjä tai olen puhelimella, sanoo Jyväskylän Tikkakosken yhtenäiskoulun viidettä luokkaa käyvä Salla Iivarinen.

Pikkusisko Kerttu Iivarinen käy vielä kotikylän, Nyrölän koulua. Ensi syksynä koulu lakkautetaan, ja myös Kerttu siirtyy Tikkakosken yhtenäiskoulun oppilaaksi.

– Jännittää, sanoo Kerttu.

Odotusta ja aikaisia aamuja

Matka Nyrölästä Tikkakoskelle ei ole pitkä, 15 kilometriä. Aikaa matkoihin ja odottamiseen kuluu kuitenkin pari tuntia joka päivä.

– Jotenkin tuntuu oudolta jäädä koululle odottamaan kyytiä, kun muut lähtevät, sanoo Salla Iivarinen.

Iivarisen perheessä on kaksitoista lasta. Ensi syksystä alkaen kaikki koululaiset kulkevat kouluun Tikkakoskelle.

– Isoin ongelma ovat aikaiset aamut. Lapsella jää liian vähän lepoaikaa, ja loppuviikosta ollaan sitten tosi ärtyneitä, sanoo lasten äiti Jaana Iivarinen.

Oppilasmäärä kasvaa, kouluja lakkautetaan

Jyväskylä on lakkauttanut kymmenkunta koulua viimeisen viiden vuoden aikana. Viimeisimpänä päätös on tehty Nyrölän kyläkoulun lakkautuksesta. Säästyneillä euroilla rahoitetaan perusopetuksen kasvavia kuluja.

Koulujen määrä Jyväskylässä -graafi.
Simo Pitkänen / Yle
Perusopetuksen kulut Jyväskylässä -graafi.
Simo Pitkänen / Yle

Kuluja nostavat muun muassa oppilaiden määrän kasvu, nousevat palkkakulut ja laajat remontit.

– Joudumme hakemaan tehokkuutta, jotta rajalliset eurot riittäisivät, sanoo Jyväskylän sivistyksen toimialajohtaja Eino Leisimo.

Tehokkuushakuisuudesta huolimatta Leisimo vakuuttaa, että lähtökohtana ratkaisuissa on lapsen etu.

– Mielestäni lapsen etu on laadukas perusopetus. Sitä me annamme kaikissa kouluissa, hän sanoo.

Jyväskylä on säästänyt viimeisen kolmen vuoden aikana perusopetuksesta 2,8 miljoonaa euroa. Leisimo antaa ymmärtää, että koulujen säästöt eivät ole tulleet tiensä päähän.

– Kouluverkon rakenne on keskeisin keino pitää kustannukset kurissa.

Suuret alueelliset erot

Koulujen kovin kato alkoi vuodesta 2006, kun valtion maksama pienkoululisä lopetettiin.

– Sen jälkeen lakkautusvauhti ei ole tasaantunut, sanoo Itä-Suomen aluehallintoviraston opetustoimen ylitarkastaja Kari Lehtola.

Perusopetuksen saavutettavuus -raportin (siirryt toiseen palveluun) mukaan peruskoulun saavutettavuus on kokonaisuutena kohtuullinen.

Kohtuullisuus ei kuitenkaan koske kaikkia, sillä väkirikkaiden ja tiheästi asuttujen kuntien hyvä saavutettavuus nostaa valtakunnallista saavutettavuusarvoa.

Maaseutumaisissa kunnissa joka kolmannen peruskoululaisen koulumatka ylittää viiden kilometrin rajan. Yläkoulussa viisi kilometriä ylittyy näissä kunnissa jo lähes puolella koululaisista.

Matkat ovat pidentyneet, mutta kuljetusetua saavia oppilaita on jopa vähemmän kuin vuosina 2011 ja 2013. Perusopetuksen saavutettavuus -raportissa arvellaan muutoksen johtuvan siitä, että kuljetusedun kriteerejä on kunnissa tiukennettu.

Tutkimusta koulujen lakkauttamisen vaikutuksista ei ole juuri tehty. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen mukaan koululakkautukset eivät vaikuta ainakaan koulumenestykseen (siirryt toiseen palveluun).

Jostain syystä kuitenkin peruskoulun kesken jättäneiden määrä on kolminkertaistunut alle kymmenessä vuodessa.

MLL: Lapsen etu jää selvittämättä

Mannerheimin Lastensuojeluliiton näkemys on, että koulujen lakkautuksissa lapsen etu jätetään aivan liian usein selvittämättä. Lapsen edun selvittämiseen on olemassa selkeä työkalu, lapsivaikutusten arviointi (siirryt toiseen palveluun).

– Lapsivaikutusten arviointia tehdään kouluverkkoa koskevassa päätöksenteossa hyvin vähän. Yleensä tarkastellaan vain taloudellisia näkökohtia, ja niitäkin usein varsin lyhyellä aikavälillä, sanoo MLL:n johtava asiantuntija Esa Iivonen.

Lapsen etu on kirjattu myös YK:n lasten oikeuksien sopimukseen (siirryt toiseen palveluun), joka velvoittaa myös kuntia.

– Kun kunta tekee kouluverkkoa koskevia päätöksiä, ensisijaisena harkintaperusteena tulee olla lapsen etu. Se tarkoittaa, että turvataan lapsen hyvinvointia, kehitystä, terveyttä ja koulunkäyntiä. Sopimus sisältää myös oikeuden vapaa-aikaan ja leikkiin, sanoo Iivonen.

Jyväskylänkään koululakkautuksissa lapsivaikutusten arviointia ei ole juuri tehty.

Kuntien edunvalvoja ja toiminnan kehittäjä Kuntaliitto ei ole ohjeistanut kuntia lapsivaikutusten arviointiin kouluverkkopäätöksissä.

– Kouluverkkopäätöksissä erityisesti lapsiin kohdistuvia vaikutuksia olisi syytä arvioida, mutta juridisesti katsottuna sitä ei ole vaadittu, sanoo Kuntaliiton asiantuntija Ville Nieminen.