Tyhjeneekö Kanta-Häme, sammuttaako viimeinen valot? 10 vastausta kantahämäläisestä muuttoliikkeestä

Kanta-Hämeen muuttotappio oli viime vuonna suurin sitten vuoden 1970. Muuttoliike seuraa voimakkaasti yleistä taloustilannetta: kun talous sakkaa, lähdetään työn perässä muualle. Valopilkkujakin silti löytyy.

Kanta-Häme
Farmariauto pakattu täyteen nuoren muuttokuormasta
Maarit Piri-Lahti / Yle

Työssäkäyntiä on yhä enemmän niin kunta-, seutu- kuin maakuntarajojen ylitse. Kaupungistuminen vahvistuu ja vetovoimaisten kaupunkikeskustojen merkitys on aiempaa suurempi. Kansainvälinen muutto vaikuttanee lukuihin voimakkaasti tästä eteenpäin.

Näin arvioidaan tuoreessa Kanta-Hämeen muuttoliikeselvityksessä (siirryt toiseen palveluun), jonka laati aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI. Siihen muun muassa kysyttiin 600 tulo- ja lähtömuuttajan näkemyksiä maakunnasta. Kokosimme selvityksestä vastauksia tärkeimpiin kysymyksiin.

1. Minkä ikäiset muuttavat?

Kanta-Hämeestä muuttavat etenkin nuoret, 15-24-vuotiaat. Palaajat ovat kolmikymppisiä tai selkeästi varttuneempia, 60-69-vuotiaita.

2. Miksi Hämeestä lähdetään?

Muuttoliikkeen syyt ovat perinteiset: työ, opiskelu ja perhe- ja sukulaisuussyyt. Lähtömuutossa tärkeimmät syyt ovat opiskelemaan lähteminen sekä työ.

Miksi Hämeestä muutetaan -grafiikka
Yle

3. Mikä vetää Hämeeseen?

Muuttajien mielikuvissa korostuvat luonnonläheisyys, Hämeenlinna kaupunkina, positiiviset mielikuvat mukavasta alueesta, kotipaikka, sijainti suhteessa suurempiin kaupunkeihin, rauhallisuus ja tuttuus. Maakuntaa pidetään turvallisena alueena. Tulomuuton syyt liittyvät työhön ja asumiseen.

4. Tuleeko poismuuttaja takaisin?

Lähtömuuttajista kaksi kolmesta voisi harkita muuttoa takaisin maakuntaan myöhemmin. Opiskelijoista tätä mieltä on jopa neljä viidestä lähtijästä.

5. Mistä tullaan?

Hämeenlinnan seutu sai eniten muuttovoittoa Helsingin seudulta ja sen jälkeen Riihimäen, Forssan ja Etelä-Pirkanmaan seuduilta.

Forssan seutu sai eniten muuttovoittoa Helsingin, Etelä-Pirkanmaan, Porvoon, Raaseporin ja Loimaan seuduilta.

Riihimäen seutu sai muuttovoittoa eniten Helsingin seudulta.

6. Minne mennään?

Hämeenlinnan seutu kärsi eniten muuttotappiota Tampereen seudulle. Muuttajia lähti myös Turun, Jyväskylän, Lahden ja Joensuun seuduille.

Forssan seudulta lähdettiin Turun, Tampereen, Hämeenlinnan ja Porin seuduille.

Riihimäen seudulta suunnattiin Hämeenlinnan, Tampereen, Lahden ja Turun seuduille.

7. Mitä muuttajat ajattelevat Kanta-Hämeestä?

Ensimmäisenä muuttajille tulee spontaanisti mieleen luonto ja ympäristö, toisena Hämeenlinna, kolmantena mukava paikka. Kehitysjohtaja, yhteiskuntamaantieteilijä Janne Antikainen MDI:stä sanoo, että pitkäjänteinen työ Kanta-Hämeen tuomisesta esille hyvän arjen ympäristönä on onnistunut.

– Kanta-Häme on kauttaaltaan asumisen paikka. Ihmisten mielikuvissa arvostetaan turvallista ja viihtyisää asumista, arki sujuu ja liikenteellisesti hyvän vyöhykkeen varrella, pendelöinnin vahvistuminen näkyy.

8. Miten muuttoliike on kehittynyt viime vuosikymmeninä?

Kanta-Häme sai muuttovoittoa maan sisäisestä muuttoliikkeestä yhteensä 10 960 henkilöä vuosina 1970-2015.

Kanta-Hämeen muuttovoitto on heijastanut talouden suhdannevaihteluita vuodesta 1970. Muuttoennätykset ovat vuosilta 2008 (+1209), 1988 ja 2006 (+1080). Viime vuoden muuttotappio (-615 henkilöä) oli määrällisesti suurin sitten vuoden 1970. Finanssikriisin jälkeen käyrät kääntyivät alaspäin ja muuttotappiota on tullut vuodesta 2012.

Kanta-Hämeen väestönkehitys 1970-2015 grafiikkana
Yle

9. Mihin laajempiin ilmiöihin muuttoliike kytkeytyy?

Muuttoliikkeen taustalla on kaksi tekijää: työpaikkojen määrän muutos parin-kolmen viime vuoden aikana ja metropolisaation (pääkaupunkiseudun kasvun heijastuminen lähimaakuntiin) heikkeneminen kansallisesti. Kehyskunnat houkuttelevat väkeä vähemmän kuin ennen. Janne Antikainen vertaa maakuntaa muihin näin:

– Samanlainen trendi on toistunut myös Päijät-Hämeessä ja rankemmin Kymenlaaksossa. Metropolisaation heikkenemisen on jokainen ympäröivä maakunta saanut tuta, eli kuva Kanta-Hämeessä on aika samantyyppinen kuin muillakin metropolialueen reunamien seuduilla.

10. Millainen tulevaisuus Kanta-Hämeellä on?

Kristallipallovastauksia selvityskään ei anna. Kanta-Häme on nyt eräänlainen muuttoliikepumppu. Muuttovoittoa tulee tänne Helsingin seudulta ja täältä lähdetään pohjoisemmaksi Tampereelle. Mutta:

– Tuoreimpien tietojen valossa toivon kipinää on. On työttömyysasteen alenemista ja ensi merkkejä siitä, että muuttoliike voisi taas suuntautua kehysalueille. Nämä ovat vielä erittäin pieniä ja varovaisia signaaleja, Antikainen kertoo.

– Paikkakunnat, joissa pystytään asumaan keskustassa ja palvelut ovat kunnossa, ovat ihan selvästi vetovoimaisia. Hämeenlinna on siinä tuonut itseään onnistuneesti esille.

Poismuuttajat ovat nuoria, mutta on lupaavaa, että neljä viidestä sanoo, että voisi palata.

– Strategia ei saa olla nuorten sitominen kotimaakuntaan, vaan lähettäminen maailmalle korkeakouluihin ja "aivokierrättäminen". Opiskelijat ovat tärkein ryhmä, jota tulisi miettiä, eli miten heidän positiivista mielikuvaansa alueesta voisi vahvistaa. Yritetään luoda positiivista kuvaa jo siinä iässä, kun he käyvät yläastetta ja lukiota, siinä vaiheessa muodostuu voimakas mielikuva alueesta.

– Havaintojeni mukaan nuoret ovat aika vahvasti mukana aktiivisina tekemässä, yhteiskunnallisina toimijoina. Kanta-Hämeessä annetaan myös tilaa nuorille tehdä omannäköisiä juttuja ja se on tärkeää tulevaisuustyötä, sanoo Antikainen.