Tuleeko kahdesta passista este virkamiesuralle? – Esitys eduskunnalle syksyllä

Tuoreen Nato-selvityksen mukaan Venäjä saattaisi aktivoida poliittisesti täällä asuvia venäläisiä vastatoimena, jos Suomi liittyisi sotilasliittoon. Venäläisiä on Suomessa 60 000, heistä kolmannes on kaksoiskansalaisia. Parhaillaan valmistellaan lainsäädäntöä, jossa määritellään, minkä verran kaksoiskansalaisten pääsyä valtion virkoihin on syytä rajoittaa.

politiikka
Venäläinen matkailija raja-aseman tarkastusluukulla.
Yle

Ulkopoliittinen johto havahtui kaksoiskansalaisuuteen liittyviin riskeihin kaksi vuotta sitten. Ajankohtainen syy oli Krimin miehitys, jonka yhteydessä Venäjä ilmoitti tiukentavansa ulkomailla asuvien kaksoiskansalaisten valvontaa ja valvovansa kansalaistensa etuja myös Venäjän rajojen ulkopuolella.

Suomessa asuu noin 60 000 venäläistä. Heistä kolmannes on kaksoiskansalaisia.

Presidentti Sauli Niinistön esille ottama huoli johti työryhmään, joka ryhtyi pohtimaan kaksoiskansalaisuuden merkitystä virkanimityksissä.

Kaksoiskansalaisuudesta ei nykyisin tarvitse ilmoittaa, koska Suomi ei edellytä, että henkilö luopuisi toisen maan kansalaisuudesta saadessaan Suomen passin.

Valtion 74 000:stä virkamiehestä lähes 30 000 työskentelee tehtävässä, jonka edellytyksenä on Suomen kansalaisuus.

Tällaisia tehtäviä ovat valtakunnan korkeimmat virat, kuten oikeuskansleri tai puolustusvoimain komentaja. Lisäksi turvallisuuden kannalta merkittävät tehtävät, kuten poliisin, armeijan tai rajavartioston virat on varattu vain Suomen kansalaisille.

Tämän vuoden alusta salaisia asiakirjoja käsitteleviltä virkamiehiltä on vaadittu erityinen turvallisuusselvitys. Perustelu ei ole ollut niinkään oman maan turvallisuus vaan kansainvälinen yhteistyö. Ulkomaisille tahoille on vakuutettu näin, että Suomi on luotettava sopimuskumppani.

Kaksoiskansalaisilla lojaalisuusriski 

Presidentin huolesta syntynyt työryhmä sai valmiiksi raporttinsa vuosi sitten. Siinä pyrittiin luovimaan perustuslain ja kansainvälisten sopimusten yhdenvertaisuuskarikkojen ohi.

Kaksoiskansalaisia on raportin mukaan "jonkin verran" ja heidän määränsä on kasvamaan päin.

Muutamissa tehtävissä töitä on jouduttu järjestelemään niin, ettei kaksoiskansalaisilla pääse syntymään työssään eturistiriitoja Suomen ja toisen kansalaisuuden välille.

Kaksoiskansalaisuuden turvallisuusriskit nousivat uudelleen ajankohtaiseksi Nato-selvityksen myötä. Selvityksessä esitettiin mahdollisuus, että Venäjä saattaisi aktivoida poliittisesti täkäläisiä venäläisiä vastatoimena Nato-jäsenyydelle.

Valmista syksyksi

Nyt vuoden takaisen raportin esityksiä on ryhdytty työstämään lainsäädännöksi. Työtä johtaa valtiovarainministeriö. Vaikka punnittu pohjaselvitys on jo tehty, hanke on työläs, koska lakeja valmistellaan usean ministeriön yhteistyönä.

Tekeillä olevassa lainsäädännössä aiotaan määritellä, millaisiin virkoihin ei ilman turvallisuusselvitystä tai henkilöturvallisuustodistusta pääsisi. Lisäksi linjataan, milloin sidonnaisuus toiseen valtioon on luotettavuuden este. Myös kaksoiskansalaisen eturistiriidat aiotaan viranhoidossa tunnistaa.

Harkinnan pitäisi olla tapauskohtaista ja olla suhteessa itse työhön.

Kaksoiskansalaisuuteen liittyvät turvallisuustekijät aiotaan ottaa huomioon työhönottovaiheessa.

Valmistelua johtaa hallitusneuvos Kirsi Äijälä valtiovarainministeriöstä. Hän ennakoi, että esitykset saadaan eduskuntaan syksyllä.

– Työ on alkuvaiheessa, mutta esitykset pyritään saamaan valmiiksi mahdollisimman nopeasti, hän sanoo.