Maastopalojen torjuntaa kehitetty: jos maata pitkin on vaikea mennä, kutsutaan helikopteri avuksi

Pelastusviranomaiset ovat tehostaneet maastopalojen torjuntaa. Asiantuntijan mukaan suomalaiset pystyvät käyttämään metsäautoteitä, ja tarvittaessa helikoptereita. Lisäksi kesäaikaan palolennot valvovat metsiä tehokkaasti. Viime vuosina suuremmat maastopalot ovatkin vähentyneet.

Kotimaa
Loimaan metsäpaloa sammutettiin myös helikopterilla.
Rajavartiolaitoksen helikopteri sammutti Loimaan metsäpaloa 24.5.Simo Päivärinta

Pelastusylitarkastaja Rami Ruuska sisäministeriön pelastusosastolta sanoo, että Suomessa ei ole ollut aikoihin EU:n suuriksi luokittelemia maastopaloja.

– EU:n määrittelemiä yli 50 hehtaarin paloja meillä ei ole ollut pitkään aikaan. Suomalaisen mittakaavan mukaan maastopalo on silloin suuri, jos alue kattaa 10 hehtaaria tai enemmän. Niitä tulee joka vuosi, mutta ne ovat vähenemään päin.

Maastopalojen määrä vaihtelee vuosittain melkoisella haitarilla.

– Esimerkiksi vuodesta 2015 tilastoituna niitä sattuu vuosittain keskimäärin noin 2 500. Lukumäärä vaihtelee tosi paljon noin tuhannesta 3500 - 4 000 vuodessa. Suurempia yli 10 hehtaarin metsäpaloja voi vuosittain olla näppituntumalla arvioiden nolla tai 50.

Meiltä löytyy mönkijöitä, niihin peräkärryjä ja moottoriruiskuja.

Palopäällikkö Terho Pylkkänen

Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren pelastuslaitokselle työskentelevä palopäällikkö Terho Pylkkänen sanoo, että Suomessa lentävät kulokoneet ja tiheään risteilevä metsäautotieverkko auttavat palojen torjunnassa.

– Meillä päästään raskaalla kalustolla hyvinkin lähelle maastopaloja.

Tiettömien taipaleitten takana, syrjäisillä seuduilla yöllä syttynyt palo on kuitenkin haasteellinen. Pylkkäsen mukaan palot pitäisi sammuttaa mahdollisimman alkuvaiheessa. Suomessakin varaudutaan tällaisissa tapauksissa ilma-alusten käyttöön

– Rajavartioston ja puolustusvoimien helikoptereihin asennetaan sammutussäkit, joihin pumpataan vesi järvestä tai muusta lähteestä. Helikopteri kantaa veden palopesäkkeen päälle.

Pelastuslaitokset ovat varautuneet toimimaan myös ilman helikopterien tukea.

Taktiikkaa ja sammutusmenetelmiä on kehitetty, harjoiteltu ja opeteltu Pelastusopiston vetämänä ympäri Suomea. 

Pelastusylitarkastaja Rami Ruuska

– Se mitä itse olemme voineet tehdä, on että olemme kehittäneet maastokalustoa. Meiltä löytyy mönkijöitä, niihin peräkärryjä ja moottoriruiskuja.

Kaluston hankinnan ohella kehitystyötä on tehty muullakin tavalla, sanoo pelastusylitarkastaja Rami Ruuska.

– Taktiikkaa ja sammutusmenetelmiä on kehitetty, harjoiteltu ja opeteltu Pelastusopiston vetämänä ympäri Suomea.

Ruuska korostaa metsäautoteiden merkitystä myös siinä, että teitä voidaan käyttää rajoituslinjoina paloalueiden rajaamisessa.

– Sitä ehkä ei ole tiedostettu, mutta tieverkosto saattaa olla yksi syy siihen, että viime aikoina ei ole ollut suuria maasto- tai metsäpaloja.

Myös joet ja muut luonnonvedet ovat hyvänä apuna sammutustöissä. Tosin maastopalot syttyvät usein kuivillla kankailla, minne on vaikea saada vettä luonnosta.

– Vedenkuljetuskapasiteettia on lisätty, meillä on letkuautoja, voimme siirtää vettä järeillä letkuilla pidempiäkin matkoja, sanoo Pylkkänen..

Hän korostaa myös ilmavalvonnan merkitystä. Kulokoneet kiertelevät tarvittaessa kesäiseen aikaan.

– Mitä nopeammin palo havaitaan, sitä nopeammin sitä päästään sammuttamaan ja vahingot jäävät pieniksi. Maastopalojen koon rajoittamisessa metsäpalolennot ovat erittäin merkittävässä osassa.

Maastossa osataan liikkua ja siellä avotulen käsittely on selvästi paremmalla tolalla kuin aikaisemmin.

Palopäällikkö Terho Pylkkänen

Pylkkäsen mukaan valvontakone paitsi ilmoittaa, se voi myös opastaa sammuttajat palopaikalle. Maastopalojen koon rajoittamisessa palolennot ovat erittäin merkittävässä osassa.

Paljon on kiinni ihmisestä

Myös ihmisten käyttäytyminen on edennyt hyvään suuntaan, sanoo palopäällikkö Terho Pylkkänen.

– Maastossa osataan liikkua ja siellä avotulen käsittely on selvästi paremmalla tolalla kuin aikaisemmin. Toki tulipalot syttyvät joskus salaman aiheuttaminakin, mutta silti ihmisellä on keskeinen merkitys palojen syttymiseen, sanoo Pylkkänen ja korostaa varovaisuutta.

– Silloin kun maastoon lähtee, on hyvä katsoa, onko metsäpalovaroitus voimassa ja silloinhan avotulen teko on kielletty, eli jokainen voi hyvin paljon vaikuttaa maastopalojen riskeihin