Ruoka-avun jakaja lakialoitteesta: Olisi upeaa, jos ruokaa ei menisi kaatopaikalle

Nuorten kansanedustajien lakialoite ruokahävikin vähentämiseksi saa kiitosta. Hävikkiruuan keräämiseen ja jakamiseen tarvittaisiin kuitenkin rutkasti väkeä. Iso haaste olisi myös kylmäketjun toimiminen.

Kotimaa
Ihmiset ottavat leipää koreista.
Kaisu Jansson / Yle

Nuorten kansanedustajien valmistelema lakialoite ruokahävikin vähentämiseksi etenee myötätuulessa. Yli sata kansanedustajaa on allekirjoittanut aloitteen, jossa vaaditaan kunnallisia toimijoita, kauppoja ja leipomoita jakamaan syömäkelpoiset, myynnistä poistetut elintarvikkeet niitä tarvitseville.

Aloitteen alullepanijat ovat Ilmari Nurminen (sd.), Tiina Elovaara (ps.), Hanna Sarkkinen (vas.), Katri Kulmuni (kesk.), Emma Kari (vihr.) ja Kai Mykkänen (kok.). Seuraavaksi lakialoite lähtee valiokuntakierrokselle.

Tampereen seurakuntien elintarvikekoordinaattori Salme Asunen toivoo aloitteen etenevän laiksi asti.

– Sehän olisi tosi upeaa. Tällä hetkellä kaatopaikalle menee paljon hyvää ruokaa, joka olisi täysin hyödynnettävissä, hän sanoo.

– Ja toisaalta on hirvittävän paljon niitä ihmisiä, joilla ei ole rahaa ostaa kunnon ruokaa.

Esimerkiksi Tampereella seurakunnat jakoivat viime vuonna yli 20 000 ruokakassia apua tarvitseville. Osa kassin elintarvikkeista on EU:n elintarvikeapua, osa on saatu lahjoituksina kaupoilta ja tuottajilta. Ruokahävikkiä kertyy Suomessa vuosittain noin 400 miljoonaa kiloa.

Ranskassa haaskaus on jo kielletty

Aloitteen esikuva löytyy Ranskasta. Siellä viime keväänä hyväksytty laki velvoittaa kaupat toimittamaan myymättä jäänet elintarvikkeet hyväntekeväisyyteen, eläinten rehuksi tai kompostoitavaksi.

Monilla olisi halua hakea ruokaa, mutta ei ole kylmäautoa, tarvittavia kylmätiloja ja pakastimia.

Salme Asunen

– Jos Suomessa olisi yhtä tiukka laki, työntekijöitä pitäisi olla todella paljon, koska ruokaa pitäisi hakea ja jakaa päivittäin. Pelkästään Tampereen seudulle tarvittaisiin parisataa työpaikkaa, Asunen sanoo.

– Mutta kuka löytyy palkan maksajaksi, niin se on sitten asia erikseen.

Seurakuntien ruoka-apu toimii tällä hetkellä pitkälti vapaaehtoisvoimin.

Isoimpana haasteena hävikkiruuan paremmalle hyödyntämiselle Salme Asunen näkee kylmäketjun toimimisen.

– Monilla olisi halua hakea ruokaa, mutta ei ole kylmäautoa, tarvittavia kylmätiloja ja pakastimia, hän sanoo.

– Suomessa noudatetaan kaikkia lakeja hyvin tarkkaan. Pitäisi lähteä katsomaan, miten tämä on Ranskassa hoidettu.