Pienempiä parkkipaikkoja ja vessoja – Helsinki etsii keinoja saada tuhansia asuntoja lisää vuosittain

Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunta esittää, että kaupunki tavoittelisi jatkossa 7000 uutta asuntoa vuosittan nykyisen 5500 sijaan. Lääkkeeksi lisäasuntojen saamiseen tarjotaan muun muassa purkusaneerausta, parkkipaikkojen vähentämistä ja esteettömyysmääräyksien kyseenalaistamista.

Kotimaa
Näkymä Helsinkiin Kalasataman työmaan nostokurjesta.
Nostokurjen kuljettaja Jarkko Nieminen, Trenox Oy

Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunta päätti tiistaina yksimielisesti esittää kaupunginhallitukselle, että Helsinki tulisi tulevaisuudessa rakentamaan 7000 uutta asuntoa vuosittain vuodesta 2019 lähtien. Nykyinen tavoite 5500 on poliitikkojen mielestä riittämätön vastaamaan kaupungin asukasmäärän voimakkaaseen kasvuun, mikä lähivuosina tuskin tulee laantumaan.

Noin 80 prosenttia helsinkiläisistä asuu yhden tai kahden ihmisen talouksissa, joten pienille asunnoille on entistä enemmän kysyntää.

Risto Rautava

– Päätös voi näyttää pieneltä asialta kun se on vain muutamana lauseena paperilla, mutta niiden sanojen takana on hirvittävä määrä aikaa, selvitystyöltä ja käytyjä keskusteluja, kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtaja Risto Rautava (kok) kertoo.

Helsingin seudun asuntopula on ollut lautakunnan agendalla jo pitkään. Väestönkasvun aiheuttama asuntojen kasvanut kysyntä on johtanut varsinkin kantakaupungin alueella siihen, että asuntojen hinnat ja vuokrat ovat nousseet nopeasti ja karkaamassa keskituloisten ulottumattomiin. Helsingin asuntopulan on nähty olevan myös jarruna kaupungin kasvulle ja kehitykselle.

Kohtuuhintaisia koteja keskiluokalle

Rautava tunnistaa huolen ja sanookin, että tavoitteena on saada tavallisen palkansaajan lompakolle sopivia kohtuuhintaisia asuntoja.

– Ne kaikkien rikkaimmat löytävät aina itselleen asunnon ja toisaalta myös ne kaikista köyhimmät, mutta siihen väliin jää iso alemmasta ja ylemmästä keskiluokasta koostuva porukka, jolle tarvitaan näitä asuntoja.

Rautava uskoo, että tavoite on realistinen, mutta tulee vaatimaan venymistä ja toimenpiteitä Helsingin kaupungilta. Kannustimena toimii esimerkiksi Helsingin Itäkeskuksesta Espoon Keilaniemeen kulkeva Raide-Jokeri-pikaraitiotie, joka vahvisti viime kuussa rahoituksensa. Radan asemien ympäristöön olisi arvioiden mukaan mahdollista rakentaa asuntoja 40 000 ihmiselle.

– Tällaiset isot liikenneratkaisut auttavat asuntopulassa. Raide-Jokerin pointtihan ei ole se raide, vaan se, että sen ympärille voidaan rakentaa asuntoja.

Pieniä asuntoja ja vähän parkkipaikkoja

Ei kaikissa asunnoissa ole tarvetta päästä pyörähtämään pyörätuolin kanssa.

Risto Rautava

Tavoitteeseen päästään kaupunginsuunnittelulautakunnan mukaan esimerkiksi siten, että Helsinkiin rakennettaan jatkossa pieniä, alle 30 neliön asuntoja.

– Noin 80 prosenttia helsinkiläisistä asuu yhden tai kahden ihmisen talouksissa, joten pienille asunnoille on entistä enemmän kysyntää. Toki turvaamme myös perheasuntojen määrän.

Rautava mainitsee yhdeksi asuntopulaa helpottavaksi keinoksi myös purkusaneerauksen. Sillä tarkoitetaan, että vanhat kerrostalot puretaan ison ja kalliin saneerauksen sijaan. Tällöin tilalle on mahdollista rakentaa kokonaan uusia nykytarpeita vastaavia asuntoja ja mahdollisesti vielä tiiviimmin kuin ennen.

Tiistain kokouksessa lautakunta päätti myös selvittää, voisiko kaupunki luopua parkkipaikkanormeista niillä alueilla, joilla on hyvät julkisen liikenteen yhteydet. Tällöin parkkipaikoille ei tarvitsisi varata niin paljon tilaa kuin ennen.

– Julkisen liikenteen suosiminen on myös ajan normi. Nykyään ei yksityisautoilla samaan tapaan kuten ennen. Kaupunkisuunnittelussa pitää tarttua näihin tilanteisiin.

Tarvitseeko jokaisen uuden asunnon olla esteetön?

Kaavoituksen lisäksi myös itse asuntojen suunnittelua tulisi Rautavan mukaan miettiä. Hän haluaa kyseenalaistaa yksityiskohtaiset esteettömyysmääräykset, joiden mukaan jokaisessa asunnossa tulisi olla vähintään neljän neliön kokoinen kykpyhuone. Määräykset nostavat rakennuskustannuksia ja asuntojen hintoja, mutta valtaosalle asukkaista iso kylpyhuone on tarpeeton.

– Pitääkö jokaisen rakentamme asunnon olla esteetön? Mitä jos huolehtisimme, että osa asunnoista on sellaisia ja loput rakennettaisiin ilman estettömyysmääräyksiä. Ei kaikissa asunnoissa ole tarvetta päästä pyörähtämään pyörätuolin kanssa. Myös tämän tyyppisiä ratkaisuja pitäisi pohtia.

SATO alkaa rakentaa kesän aikana Vantaalle kokonaista kerrostaloa, joka sisältää vain 15,5 neliön kokoisia miniasuntoja. Niissä esteettömyyssäädöksistä poikettiin esimerkiksi niin, että pyörätuolilla mahtuu pyörähtämään huoneen puolella, mutta ei WC:ssä, sinne pitää pyörätuolilla peruuttaa.

Rautava muistuttaa, että ei ole olemassa yhtä isoa keinoa pääkaupungin asunto-ongelmaan, mutta keinoja riittää ja niitä pitää löytää myös lisää.

– En usko, että asuntopula tulee ratkeamaan täysin, mutta ainakin yritämme helpottaa sitä. Jos ei koskaan tee mitään, niin koskaan ei myöskään saa mitään.