Metsänomistajien puhemies puukartellista: "Metsäyhtiöt saisivat pyytää anteeksi"

Korkeimman oikeuden linjaus merkitsi yli tuhannen metsänomistajan kanteen putoamista pois oikeuskäsittelystä vanhentumisen takia. Jäljellä on 549. Nyt osa pettyneistä aikoo valittaa asiasta Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen.

Kotimaa
Aimo Antikainen ja Reijo Lahtonen

Yli kymmenen vuotta kestäneessä puukartelliriidassa on jäänyt yksi sana sanomatta: anteeksi. Metsänomistajien korvauskanteita koonnut ja vaatimusurakkaa pyörittänyt muuramelainen Reijo Lahtonen sanoo, että metsäyhtiöt eivät ole sanallakaan pahoitelleet metsänomistajille yhtiöiden keskinäistä hintayhteistyötä, vaikka oikeus määräsi metsäyhtiöille kymmenien miljoonien sakot puukartellista jo vuonna 2009.

– Moni metsänomistaja on minulle sanonut, että kun ei ole edes anteeksipyyntöä kuulunut. Metsäyhtiöistä on aina vain vaiettu ja sanottu ei kommentoida, Lahtonen kertoo.

Tuomittu sopuhinnoittelu oli arkea puukaupoissa vuosina 1997–2004 ja merkitsi metsänomistajien mielestä heille yhteensä kymmenien miljoonien eurojen tappioita puukaupoissa.

Pahoittelu voisi piristää puukauppaa

Lahtonen sanoo, että vihdoin alkaisi olla anteeksipyynnön aika.

– Sen aika olisi ollut vuosia sitten, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Ajan henki on nyt pahoittelulle otollinen, kun Nokian Renkaatkin pyysi anteeksi narahdettuaan rengasvilpistä, Lahtonen sanoo.

Lahtonen arvelee, että vuorineuvoksen anteeksipyyntö raikastaisi ilmapiiriä ja saattaisi jopa piristää puukauppaa.

– Sillä voisi olla yllättävän suuret positiiviset vaikutukset. Metsänomistajille se merkitsisi hyväksyntää. Että he eivät ole olleet väärässä.

Lahtonen ei kuitenkaan usko, että metsänomistajat lähtisivät anteeksipyynnön myötä perumaan korvauskanteitaan.

– Laki on laki ja hyvät tavat taas oma juttunsa.

Valitus Eurooppaan lähdössä

Metsäyhtiöt saivat tuomion puukartellista, mutta tappioita sopuhinnoittelusta kärsineet metsänomistajat ovat jääneet puille paljaille vuosien oikeudenkäynneistä huolimatta. Ja valtaosa korvauksia vaatineista näyttää jäävänkin. Korkeimman oikeuden talvinen linjaus merkitsi käytännössä yli tuhannen metsänomistajan korvauskanteen putoamista pois oikeuskäsittelystä vanhentumisen takia.

– Suomessa käräjäoikeus antoi oman version, hovioikeus oman version ja korkein oikeus omansa. Kaikki poikkeavat toisistaan. Suomen osalta peli on pelattu, Lahtonen toteaa.

Siksi osa pettyneistä metsänomistajista aikoo valittaa asiasta Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen. Valitus on tarkoitus lähettää Strasbourgiin vielä ennen juhannusta.

– Jos oikeutta saisi edes jostakin, koska Suomen valituskanavat on käyty ja oikeuden päätökset ovat olleet ristiriitaisia. Ei sieltä rahallista korvausta tule mutta saataisiin kolhuihin vähän balsamia, Antikainen sanoo.

Antikaisen mukaan hänelle oikeudenhaku metsäkaupoista on tähän mennessä maksanut noin 500 euroa. Rahasta ei oikeudenhaussa ole kyse, vaan periaatteesta. Antikaisen mukaan oikeudentajua on loukattu, ja siihen halutaan hyvitystä.

Käräjät alkuun ensi talvena

Samanaikaisesti Suomessa jatkuu vanhentumisleikkurilta säästyneiden, puolentuhannen metsänomistajan vahingonkorvausoikeudenkäynti Helsingin käräjäoikeudessa. Istunnot käynnistyvät ensi talvena.

– Hyvässä lykyssä Suuri savotta ykkönen (549 metsänomistajaa) on käräjillä, kun saadaan jo Savotta kakkoseen (1058 metsänomistajaa) liittyvä näkemys Euroopan ihmisoikeustuomioistuimesta, Lahtonen arvioi.