Jalostetut siemenet tuottavat tulosta – metsät kasvavat nopeammin kuin koskaan

Suomalainen metsänhoidon tietotaito ja jalostettujen siementen sekä taimien käyttö metsän uudistuksessa ovat tuottaneet tulosta. Metsät kasvavat nopeammin kuin koskaan, ja tulevaisuudessa suomalaiset hyötyvät entistä tuottoisammista metsistä. Tämä kuitenkin vaatii kestävää metsätaloutta.

Kotimaa
Auringonvalo siivilöityy kuusen- ja männynoksien läpi
Pentti Kallinen / Yle

Tulevaisuudessa metsistä hyötyvät niin lapset kuin lapsenlapsetkin, sillä suomalainen metsä kasvaa ja uudistuu nopeammin kuin aikaisemmin. Tähän ovat vaikuttaneet istutuksilla ja siementämällä tehdyt metsien uudistamiset.

Metsänviljelyksessä käytetään pohjoista Suomea lukuun ottamatta valtaosin jalostettua siementä, jonka jalostushyöty on 20–40 prosenttia verrattuna luontaiseen taimiainekseen.

– Tämä tarkoittaa, että puun kiertoajassa saamme vastaavan määrän enemmän puuta. Lisäksi meidän on huolehdittava metsän uudistumisesta. Silloin metsätalous on kestävää ja lapsille sekä lastenlapsille jää metsää hyödynnettäväksi, opastaa metsänhoitojohtaja Heikki Savolainen Metsähallituksesta.

Samalla linjalla on myös puolankalainen metsänhoitoesimies Aarni Tolonen.

– Puhutaanpa yksityisten metsänomistajien, kuntien, firmojen tai valtion monikäyttömetsistä, on kaikkein tärkeintä huolehtia metsän uudistamisesta metsää hyödynnettäessä ja päätehakkuita tehdessä. Silloin metsäominaisuus säilyy tuottavassa kunnossa.

Parhaista oksista uusia puita

Taimien jalostaminen on prosessi, jossa valitaan luontaisesta metsästä parhaat puut ja niiden geeniperimä viedään viljelmille. Puista otetut oksat vartetaan pienen taimen juuristoon.

– Näitä puita kasvatetaan 10–30 hehtaarin suuruisilla siemenviljelmillä, jotka tuottavat jalostettuja siemeniä. Jalostettua siementä käytetään Rovaniemen, Suomussalmen ja Kolarin eteläpuolella. Pohjoisempana hyödynnetään metsikkösiementä, sanoo Metsähallituksen Savolainen.

Maahanmuuttajat istuttivat puuntaimia UPM:n perinteisessä tapahtumassa.
Myös tulevat sukupolvet saavat nauttia suomalaisesta metsästä. Yle / Arvo Vuorela

Kainuu on metsämaakunta, jonka metsän vuotuinen kasvutuotto asukasta kohden on Suomen suurinta. Kainuussa on kolme metsätiimiä: Kuhmossa, Suomussalmella ja Länsi-Kainuussa. Näiden metsätiimien alueella istutetaan tänä vuonna arviolta 2 100 hehtaaria uutta metsää.

– Vaikka tämä on pieni osuus omistamastamme metsäkokonaisuudesta, riittää se takaamaan ja varmistamaan tulevaisuuden puun tuoton sekä tarjonnan Kainuussa sijaitsevissa metsähallituksen monikäyttömetsissä, sanoo metsänhoitoesimies Aarni Tolonen.

Metsä ei ole kertakäyttöhyödyke

Metsähallituksenmetsissä istutetaan vuosittain 25 miljoonaa tainta, joka tarkoittaa noin puolta metsien uudistamispinta-alasta eli 13 000–14 000 hehtaaria. Istuttamisen lisäksi metsää kylvetään noin 6 000–7 000 hehtaaria.

Tärkeintä metsää hyödynnettäessä ja päätehakkuita tehdessä on huolehtia metsän uudistamisesta.

Aarni Tolonen

– Metsähallituksen laki ja perinne on se, että metsä ei ole kertakäyttöhyödyke, vaan sitä käytetään kestävästi. Tällä huolehditaan seuraavan puusukupolven syntymisestä ja hoidosta, sanoo Heikki Savolainen.

Metsämaakunta Kainuusta eivät metsät lopu, vaikka väki vähenee. Metsät kasvavat Suomessa ja myös Kainuussa nopeammin kuin koskaan.

– Meillä on koko Suomen tasolla mahdollisuus edelleen lisätä metsien hyödyntämistä vaarantamatta metsän muita käyttömahdollisuuksia. Lyhyellä ja pitkällä tähtäimellä katsottuna Suomi ja siinä sivussa Kainuu elävät vahvasti metsästä, kertoo Aarni Tolonen.

Istutukset oikeille lämpövyöhykkeille

Suomessa ei ole varsinaisia alueellisia eroja metsän uudistuksessa, mutta luontaiset erot vaikuttavat eri puulajien istutukseen.

– Etelä-Suomessa istutetaan valtaosin kuusta ja Pohjois-Suomessa perinteisesti mäntyä. Lapissa käytetään luontaista uudistamista, joka on edullinen menetelmä, mutta silloin jalostushyöty jää käyttämättä, kertoo Savolainen.

Talvinen metsä.
Pohjoisen puuta ei voi istuttaa etelään. Ronnie Holmberg / Yle

Puita ei voi istuttaa mille tahansa alueelle, sillä taimi soveltuu suurin piirtein samalle lämpövyöhykkeille, missä emäpuu on kasvanut.

– Etelä-Suomessa kasvanut männyn perimä käytetään Etelä-Suomessa, niitä ei voi pohjoiseen siirtää. Pohjoisesta valittujen puiden geeniperimästä kasvatettuja taimia käytetään Pohjois-Suomessa eli puille on määritelty käyttöalueet, jonne niitä voidaan istuttaa. Määräänsä enempää niitä ei voi siirtää etelästä pohjoiseen ja päinvastoin, opastaa Savolainen.