1. yle.fi
  2. Uutiset

Koivisto yritti puhua Reaganille aseistariisunnasta, Halonen toi kehuja Clintonilta – kutsuja USA:han on tullut harvakseltaan

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö vierailee tänään perjantaina Valkoisessa talossa. Vastaavanlaisesta vierailusta on kulunut 14 vuotta. Yle uutiset keräsi yhteen muistoja siitä, mistä edellisillä valtio- ja työvierailuilla sekä virallisilla vierailuilla Yhdysvaltoihin keskusteltiin.

Ulkomaat
Presidentit Kekkonen ja Kennedy
Urho Kekkonen ja John F. Kennedy astelivat ulos Valkoisesta talosta kaksi tuntia kestäneiden keskustelujen jälkeen 16.10.1961. AOP

Urho Kekkonen vieraili presidenttikausillaan Yhdysvalloissa kolme kertaa. Ensimmäisellä vierailulla, lokakuussa 1961, Kekkosta isännöi presidentti John F. Kennedy. Hänen tervehdyspuheessaan lentokentällä oli kaikuja sota-ajasta: hän kehui suomalaisia rohkeaksi ja sitkeäksi kansaksi.

Kuuma sota oli ohi, mutta kylmä sota oli käymässä yhä kylmemmäksi. Samana vuonna DDR oli rakentanut Berliiniin muurin, Neuvostoliitto räjäyttänyt kaikkien aikojen suurimman vetypommin ja Yhdysvallat katkaissut suhteet Kuubaan.

Kekkosen vierailu muistetaan ennen muutta noottikriisistä, joka puhkesi, kun Kekkonen lomaili Havaijilla ennen kotimatkaasa. Neuvostoliiton lähettämässä nootissa pyydettiin YYA-sopimuksen perusteella neuvotteluja turvallisuutta lisäävistä toimista. Vielä tänä päivänä pohditaan, oliko Kekkonen tilannut nootin pönkittääkseen asemaansa.

Kekkonen ajoi ideaansa Etykistä

Toisen vierailunsa Yhdysvaltoihin Kekkonen teki heinäkuussa 1970. Isäntänä oli presidentti Richard Nixon.

Aiemmin samassa kuussa Kekkonen oli käynyt Neuvostoliitossa neuvottelemassa YYA-sopimuksen jatkosta. Yhdysvalloissa tuli tunnustusta puolueettomuuspolitiikasta. Kekkonen käytti tilaisuuden pohjustaakseen ajatustaan suuresta turvallisuuskokouksesta ja Suomesta sen järjestäjänä.

– Me uskomme, että Suomi soveltuisi hyvin tähän tehtävään, sillä meillä on ystävälliset suhteet kaikkiin asianomaisiin hallituksiin ja me suhtaudumme puolueettomasti tärkeimpiin Eurooppaa jakaviin kysymyksiin, etenkin Saksan kysymykseen, Kekkonen sanoi päivällispuheessaan (siirryt toiseen palveluun) Valkoisessa talossa.

Vierailuilla edistetään kauppaa

Ajatuksesta tuli totta viisi vuotta myöhemmin, kun Helsingissä järjestettiin Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokous Etyk.

Seuraavana vuonna Kekkonen sai erityistä huomiota Yhdysvalloilta: elokuussa 1976 hänet kutsututtiin itsenäisyytensä 200-vuotisjuhlia viettäneeseen maahan. Häntä isännöi presidentti Gerald Ford.

Juhlahumussakin Kekkonen muisti, että valtiovierailut ovat usein pitkälti myynninedistämismatkoja. Siksi mukana yleensä matkustaa suuri joukko yritysten johtoa. Tuolla kertaa Suomella oli kaupan erityisesti jäänmurtajia.

Mauno Koivisto ja Ronald Reagan.
Mauno Koivisto ja Yhdysvaltain presidentti Ronald Reagan valmistautuivat puhumaan Valkoisen talon edessä 1.9.1983.Kalle Kultala

Koivisto tarjoutui viestinviejäksi

Kekkosen seuraaja Mauno Koivisto teki Yhdysvaltoihin yhden työvierailun, syyskuussa 1983, jolloin kylmässä sodassa elettiin erittäin räjähdysherkkiä aikoja.

Aiemmin samassa kuussa Neuvostoliitto oli pudottanut Yhdysvalloista Etelä-Koreaan matkalla olleen eteläkorealaisen matkustajakoneen, joka oli reitistään poiketen Neuvostoliiton ilmatilassa – vakoilemassa, syytti Neuvostoliitto. Samaan aikaan Yhdysvallat oli sijoittamaisillaan ensimmäiset keskimatkan ohjuksensa Saksan liittotasavaltaan.

Koivisto kirjoitti muistelmissaan sanoneensa isännilleen, että hän voisi toimittaa neuvostohallitukselle heidän mahdollisen viestinsä, mutta sellaista heillä ei ollut. Lounaan Valkoisessa talossa tarjosi presidentti Ronald Reagan.

– Lounaspöydässä yritin keskustella Reaganin kanssa aseistariisunnan näkymistä, mutta keskustelua ei varsinaisesti syntynyt, Koivisto kirjoittaa Historian tekijät -kirjassaan.

Ahtisaari sai arvostusta rauhantyöstä

Martti Ahtisaari tapasi presidenttinä yhdysvaltalaisen virkaveljensä Bill Clintonin kahdesti, yksityisen Yhdysvaltain-matkansa yhteydessä marraskuussa 1994 ja työvierailulla presidenttikautensa lopulla joulukuussa viisi vuotta myöhemmin.

Kosovon sota oli päättynyt kesällä 1999 rauhansopimukseen, jonka välittämisessä Ahtisaarella oli ollut ratkaiseva rooli. Neuvottelutulos antoi Ahtisaarelle paljon myönteistä julkisuutta

Vasemmalta Romano Prodi, Bill Clinton ja Martti Ahtisaari.
EU-komission tuolloinen johtaja Romano Prodi ja presidentit Bill Clinton ja Martti Ahtisaari keskustelivat joulukoristellussa Valkoisessa talossa 17.12.1999.Mike Theiler / Lehtikuva

Vierailua pohjusti Clintonin Ahtisaarelle lähettämä kirje (siirryt toiseen palveluun), jossa tämä toivoi läheisen yhteistyön jatkuvan rauhallisen ja demokraattisen Kaakkois-Euroopan saavuttamiseksi.

Halosta syytettiin suhteiden pilaamisesta

Presidentti Tarja Halosen – ja ulkoministeri Erkki Tuomiojan – Yhdysvaltain-suhteista oli Halosen presidenttikaudella paljon puhetta. Haloselle ei tullut kutsua Valkoiseen taloon enää ensimmäisen kautensa alun jälkeen. Monet arvelivat sen johtuvan kriittisestä suhtautumisesta Yhdysvaltain julistamaan terrorismin vastaiseen sotaan.

Halonen kävi Valkoisessa talossa kahdesti. Hän tapasi Bill Clintonin huhtikuussa 2000 ja George W. Bushin tasan kaksi vuotta myöhemmin.

Clinton kehui Suomea vieraalleen ja käytti sen menestyksestä sanaa "ilmiöimäinen". Toisen vierailun jälkeen suomalaiset vieraat saattoivat vain sanoa, etteivät isännät olleet esittäneet pienintäkään kritiikkiä Suomen ulkopolitiikasta. Suomen osuutta terrorismin vastaisissa toimissa he olivat suorastaan ylistäneet. Kysymykseen, miten vierailu oli mennyt, Halonen vastasi: "Sanalla sanoen hyvin."

Presidentit Tarja Halonen ja George W. Bush.
Tarja Halonen ja George W. Bush presidentin virkahuoneessa Valkoisessa talossa 13.4.2002Paul Richads / Lehtikuva

Vuonna 2003 Yhdysvallat hyökkäsi Irakiin, ja seuraavana vuonna Halonen arvosteli sitä niin korkealla foorumilla kuin YK:n yleiskokouksessa. Suomessa Halosen kirpeimmät kriitikot vetivät ajankohdista jopa sellaisen johtopäätöksen, että presidentti oli pilannut Yhdysvaltain-suhteet eikä vierailukutsuja kannattanut enää odottakaan.

Niinistön vierailu on yhteispohjoismainen

Halosen viimeisestä vierailusta on nyt kulunut 14 vuotta. Suomessa on ehditty käydä monta huolestunutta keskustelua siitä, mikä suhteissa kiikastaa, kun ei myöskään Sauli Niinistölle tuntunut tulevan kutsua. Vasta-argumentti on ollut sama kuin ennenkin: kutsua ei tule juuri siksi, että mistään ei kiikasta eikä välien lämmittelylle valtiovierailuilla ole tarvetta.

Tämän vuoden maaliskuussa kutsu (siirryt toiseen palveluun) viimein tupsahti presidentinkansliaan. Niinistö ja muiden Pohjoismaiden johtajat toivotettiin tervetulleiksi viralliselle vierailulle Valkoiseen taloon perjantaina 13. toukokuuta.

Huipputapaamisen aiheita ovat kauppasuhteiden lisäksi muun muassa terrorismin ja väkivaltaisten ääriliikkeiden vastustaminen, ydinturvallisuus ja ympäristökysymykset. Asialistalla ovat niin ikään humanitaarinen apu, muuttoliike ja pakolaiskriisi.

Isäntänsä presidentti Barack Obaman Niinistö on jo tavannutkin, ydinturvahuippukokouksessa Washingtonissa maalis-huhtikuun vaihteessa ja Tukholmassa syksyllä 2013. Myös Valkoinen talo tuli Niinistölle tutuksi ydinturvahuippukokouksen yhteydessä, mutta hän on käynyt talossa myös George W. Bushin vieraana kesäkuussa 2002 ollessaan eurooppalaisten konservatiivipuolueiden unionin EDU:n puheenjohtaja.

_13.5.2015 kello 14:04 lisäys: Juttuun lisätty tieto siitä, että Niinistö tapasi Obaman ydinturvahuippukokouksessa Washingtonissa maalis-huhtikuun vaihteessa. Myös Valkoinen talo tuli Niinistölle tutuksi ydinturvahuippukokouksen yhteydessä. _

Lue seuraavaksi