Tutkimusten mukaan home pahentaa astmaa, mutta ei aiheuta syöpää

Kosteus- ja homeongelmien yhteyttä moniin hengitystiesairauksiin pidetään selviönä, mutta kiistämätöntä tieteellistä näyttöä on niukalti.

terveys

Kotiin tai kouluun kosteuden seurauksena pesiytyneen homeen vaikutusta terveyteen ei kukaan enää kiistäne. Epäselvempää on kuitenkin se, millaisia sairauksia home aiheuttaa.

Terveysvaikutuksia on selvitetty useissa kansanvälisissä tutkimuksissa. Näyttöä on homeen yhteydestä hengitystiesairauksiin, mutta vain vähän muista terveysvaikutuksista.

Home voi pahentaa astmaa. Lähes yhtä kiistämätöntä on, että home aiheuttaa ylähengitystieoireita ja -infektioita sekä yskää, hengityksen vinkunaa ja hengenahdistusta.Tutkimuksissa on myös saatu riittävää näyttöä homeen ja astman syntymisen yhteydestä.

Gafiikka.
Yle Uutisgrafiikka

Sen sijaan bronkiitin eli keuhkoputkentulehduksen, allergisen nuhan, allergisen alveoliitin eli homepölykeuhkon ja orgaanisten pölyjen aiheuttama toksinen oireyhtymän eli ODTS:n yhteydestä on vain rajoitettua näyttöä.

Allergian tai atopian suhteen näyttö on riittämätöntä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkijat Juha Pekkanen ja Jussi Lampi huomauttavat kuitenkin Duodecim-lehdessä (siirryt toiseen palveluun), että julkista keskustelua hallitsevat mahdolliset muut terveysvaikutukset.

Homeen on epäilty aiheuttavan esimerkiksi syöpää, neurologisia oireita, reumaa ja sikiövaurioita. Ne herättävät paljon huolta, vaikka niistä on vain vähän tai ei ollenkaan näyttöä.

Grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

"Hometalosairautta" ei ole löytynyt

Kosteus- ja homevauriokodeissa asuvilla on arvioitu olevan noin puolitoistakertainen riski sairastua astmaan. Astman riskitekijänä se on arvioitu keskimäärin samansuuruiseksi, kuin passiivinen tupakointi lapsena.

Astman kehittymisen syyt ovat kuitenkin moninaisia, kuten oheisesta kuvasta näkyy:

Grafiikka.
Yle Uutisgrafiikka

Kosteus- ja homeongelmista johtuvia sairauksia on hankalaa diagnosoida senkin takia, että ei ole olemassa yhtä "hometalosairautta", kirjoittavat Pekkanen ja Lampi.

He muistuttavat, että samanaikaisesti homeen kanssa voi esiintyä muita sisäilman haittatekijöitä: puutteellinen tai likainen ilmanvaihto, liian lämmin sisälämpötila ja vaikkapa vähäinen ilmankosteus.

Lisäksi oireiluun vaikuttavat myös altistuneiden herkkyys, työpaikan ilmapiiri ja muut biopsykososiaaliset tekijät. Harhaa voi aiheuttaa sekin, että altistumisen arviointi perustuu usein tutkittavien itse ilmoittamaan kosteus- tai homevaurioon.

Home, bakteeri vai mikrobi?

Kun rakennukseen kertyy kosteutta, alkaa siellä kasvaa erilaisia mikrobeja. Suomalaisessa keskustelussa puhutaan homeesta, mutta oikeasti kyse on laajasta kirjosta erilaisia mikrobeja.

Mikrobit ovat käytännössä sieniä tai bakteereja. Osa sienistä muodostaa näkyviä kasvustoja, ja niitä kutsutaan homeeksi, kertoo Juha Pekkanen.

Pekkasen mukaan kiinnostavaa on sekin, että tiedepiireissä keskustellaan yhä mikrobien roolista kosteuden aiheuttamassa oireilussa. Mikrobit ovat todennäköisin syy, mutta näyttö on Pekkasen mukaan yllättävän huono.

Duodecim on käynnistänyt kosteus- ja homeongelmien hallintaan liittyvien Käypä hoito -suositusten laatimisen. Tuloksia on luvassa ensi syksynä.

Yle käsittelee kosteus-, home- tai sisäilmaongelmista kärsiviä kouluja laajasti uutislähetyksissään tänään maanantaina. Aiheesta puhutaan myös aamu-tv:ssä klo 7.15, Radio Suomen Ajantasassa klo 14 sekä A-studiossa klo 21.