1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Sairaus teki naisesta "röyhkeän ämmän" – näin autoilijat raivoavat invaruutujen käyttäjille parkkipaikoilla

Parkkipaikan invaruutuun pysäköivä saa kanssa-autoilijoiden vihat niskaansa ja joutuu jopa nimittelyn kohteeksi – vaikka pysäköintiin olisi lupa. Miksi tavalliset ihmiset katsovat oikeudekseen kytätä pysäköintiä, ihmettelevät invatunnuksen omistajat.

Kuva: Hanni Kuokkanen

Parikymppisen lahtelaisen Iinan sairaus ei yleensä näy muille. Silti hän kärsii kovista kivuista, joita pienikin kävely pahentaa.

– Kipuni tuntuu sähköiskuilta pitkin kehoa. Välillä tuntuu siltä, kuin luuni palaisivat. Kipua on vaikea kuvata.

Pahimpina päivinä Iina (haastateltava ei halua esiintyä oikealla nimellään) jää kotiin. Hyvinäkin päivinä kipu on koko ajan läsnä, mutta hän on oppinut olemaan irvistämättä.

Kaupassa on käytävä, ja silloin Iina parkkeeraa luvalla invapaikalle.

Moni katsoo, että ahaa, onko tämä nyt se invaihminen.

Hanni Kuokkanen

– Yleensä ainakin pari ihmistä melkein juoksee autollemme ja tivaa, millä oikeudella olen invapaikalla ja olenko tulostanut merkin. Yksi mies huusi perääni, kuinka röyhkeä ämmä olen. Monesti tullaan koputtelemaan ikkunaan, että tiedänkö tämän olevan invapaikka, hän luettelee.

– Jos sanon, että katsopa invamerkkiä, aletaan tivaamaan, mikä sairaus siihen muka oikeuttaa.

Invalupien väärentäminen kiehuttaa muita autoilijoita?

Invalidiliitoon tulee jatkuvasti yhteydenottoja vammaisten kokemasta epäoikeudenmukaisesta kohtelusta.

Sosiaalipoliittisen asiantuntijan Tiina Lappalaisen mukaan vaikuttaa siltä, että tavalliset autoilijat ovat ehkä liiaksikin ottaneet valvontaa omiin käsiinsä. Lappalainen huomauttaa, että käytöstavat on syytä olla kaikilla eikä myönnettyä lupaa pidä kyseenalaistaa.

– Invalupa on etuoikeus, joka voi aiheuttaa kateutta. Mutta kadehditaanko oikeasti toimintakyvyn rajoitteita, joiden vuoksi luvan saa? Taustalla voi olla myös erilaisuuden kohtaamisen pelkoa.

Invalupa on etuoikeus, joka voi aiheuttaa kateutta.

Tiina Lappalainen

Yksi syy aggressiiviseen käytökseen pysäköintipaikoilla voi olla sekin, että invalupia väärennetään. Tuulilaseihin on esimerkiksi printattu invalupia, Lappalainen tietää.

Aidot luvat toimittaa Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi, ne ovat laminoituja ja niistä näkyy luvan numero.

Luvan saamiseksi lääkäri arvioi vamman tai sairauden ihmiselle aiheuttaman haitan. Terveelle ihmiselle lupaa ei heru eikä sitä saa myöskään pienestä tai lyhytaikaisesta vammasta.

Tiina Lappalainen muistuttaa, että kaikki vammat ja sairaudet, esimerkiksi kipu, eivät välttämättä näy päälle.

Bemarikuski tuomitaan heti, kun hän astuu autosta ulos

Hollolalaisen Hanni Kuokkasen BMW:n tuulilasissa on invalupa. Se oikeuttaa pysäköimään invapaikalle esimerkiksi kauppojen ja sairaaloiden parkkipaikoilla.

Lupa on välttämätön: Kuokkanen on kehitysvammaisten perhehoitaja. Yksi hoidettavista on lapsi, jonka liikuntakyky on rajoittunut eikä hän pysty kävelemään pitkiä matkoja. Invamerkki on myönnetty lapselle.

– Lupa on tärkeä! Jos lapselle on tehty esimerkiksi toimenpiteitä, hänen voimansa voivat olla vähissä ja voi olla kipuja.

Kuokkanen on huomannut, että invalupaa käyttävään suhtaudutaan ynseästi. Vastikään kauppakäynnin aikana auton takaikkunaan oli raapustettu isoin kirjaimin teksti "inva?".

Ennen kuin ehdin auttaa lapsen takapenkiltä, siinä ajassa tulee jo monta merkitsevää katsetta.

Hanni Kuokkanen

Se harmitti. Kuokkanen arvioi, että kirjoittaja tuskin oli kurkistanut auton tuulilasiin, jossa pysäköintiin oikeuttava lupa oli nähtävissä.

– Sykkeet nousivat ja fiilis oli nolo, kurja. Olisinpa päässyt sanomaan, että auto oli siinä luvan kanssa. Joku ehkä katsoi, että siinä on BMW törkeästi ajettu ekalle paikalle.

Yhtä suoraan Kuokkasen oikeutta pysäköidä vammaispaikoille ei ole aiemmin kyseenalaistettu. Katseita kyllä on tullut.

– Nousen autosta aina ensin itse. Silloin moni katsoo, että ahaa, onko tämä nyt se invaihminen. Ennen kuin ehdin auttaa lapsen takapenkiltä tulee jo monta merkitsevää katsetta.

Leveille ruuduille lähellä ovea todellinen tarve

– En ymmärrä, miksi ihmisten pitää vahtia muiden tekemisiä niin tarkkaan. Kaikilla ei lue otsassa, jos on jotakin vaivaa, vammaisten lasten perhehoitajana toimiva hollolalainen Hanni Kuokkanen ihmettelee.

Silloin, kun jaksan mennä ulos kodistani, ei ole minusta liikaa pyydetty, että saisin edes hetken kuvitella olevani normaali.

Iina

Invaparkkiruudut ovat lähellä asiointikohdetta ja ne ovat tavallista leveämpiä, jotta auton sivulle mahtuu apuvälineiden kanssa. Invalidiliiton asiantuntija Tiina Lappalainen sanoo, että lyhyt matka autolta kauppaan on vammaisille ehdoton, koska se mahdollistaa itsenäisen asioinnin.

Hankaluuksia esiintyy yleisten parkkipaikkojen lisäksi yksityisillä pysäköintialueilla ja taloyhtiöiden pihoilla. Yksityiset pysäköinninvalvontayritykset suhtautuvat invalupiin kirjavasti eikä taloyhtiöissäkään aina katsota erityiskohtelua suopeasti. 

Yksityisten kiinteistöjen omistajien tulisi varata pysäköintipaikkoja liikkumisesteisille sekä ohjeistaa pysäköinnin valvojat mahdollistamaan vammaisen pysäköintiluvalla pysäköimisen, Lappalainen huomauttaa.

– Vihapuhe on laaja ilmiö ja se kohdistuu ihmisiin, jotka ovat tavalla tai toisella erilaisia, Lappalainen sanoo.

"En haluaisi tapella oikeudestani"

Jos sivullinen on huolissaan mahdollisesta luvattomasta pysäköinnistä vammaisten paikoilla, autoilijalle voi jättää ystävällismielisen huomautuksen aiheesta.

En ymmärrä, miksi ihmisten pitää vahtia muiden tekemisiä niin tarkkaan.

Hanni Kuokkanen

Invalidiliitto on jakanut lappuja, joissa tiedustellaan, onko autoilija huomannut menopelinsä olevan invapaikalla ja onko tällä lupa parkkeeraamiseen. Jos näin ei ole, huomautuksessa kehotetaan pysäköimään toisaalle.

Suullisten hyökkäysten kohteeksi joutunut invaluvan omistaja toivoisi huutelijoiden ja ikkunaan koputtelijoiden asettuvan hetkeksi invaluvan käyttäjän saappaisiin.

Lahtelaisesta Iinasta on raskasta joutua taistelemaan oikeuksistaan.

– Ihmisten ilkeys tuntuu epäreilulta ja erittäin pahalta. Silloin, kun jaksan mennä ulos kodistani, ei ole minusta liikaa pyydetty, että saisin edes hetken kuvitella olevani normaali. En haluaisi tapella oikeudestani!