1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

WWF luottavaisena: Pandalle saadaan hyvät olosuhteet Ähtärissä

Isopanda eli jättiläispanda on Kiinalle tärkeä eläin. Sen tuominen suomalaiseläintarhaan ei eläintä pelasta, sillä suojelu on suunnattava luonnollisille elinalueille. Suomessa tarhaolosuhteet olisivat varmasti kuitenkin tarhaksi mahdollisimman hyvät, uskoo WWF:n Jari Luukkonen.

Kuva: Diego Azubel / EPA

Isopanda eli jättiläispanda on Kiinan valtiolle tärkeä eläin. Sillä on positiivista imagoarvoa. WWF on tehnyt (siirryt toiseen palveluun) Kiinan kanssa pitkään yhteistyötä pandan suojelemiseksi.

– Jo silloin, kun WWF perustettiin 1961, Lontoon eläintarhassa taisi olla ensimmäistä kertaa jättiläispanda vuokralla. Siitä meidän logommekin sai alkunsa, toteaa WWF Suomen suojelujohtaja Jari Luukkonen.

Vuokratulot suojelutyöhön

WWF ei ole virallisesti  mukana hankkeessa, jossa valmistellaan Suomeen – Ähtärin eläinpuistoon – mahdollisesti saatavien pandojen tuloa. Jari Luukkonen kertoo seuraavansa tilannetta lähinnä tiedotusvälineistä. Ensimmäiseltä kuulemalta hanke herätti vähän ihmetystä.

– Kun Kiina vuokraa pandoja ympäri maailmaa, se hinta on kohtuullisen korkea. Nyt, kun Suomi elää talouslamassa, ihmetyttää vähän, mistä tällaiset rahat löytyy, Luukkonen toteaa.

Luukkosen mukaan Kiina perustelee jättiäispandojen korkeaa vuokraa sillä, että niistä saatavat tulot pystytään käyttämään pandan luonnon kannan suojelutyöhön.

– Kiinan valtio on hyvin aktiivinen näissä hankkeissa. Se on tehnyt toimenpiteitä, joilla elinolosuhteita turvataan. Muun muassa kieltänyt metsien hakkuita niillä alueilla, jotka ovat isopandalle tärkeitä.

Suojeltava luontoon, ei tarhassa

Isopandoja elää luonnossa vielä noin1800 yksilöä (siirryt toiseen palveluun). Tarhassa elävää yksilöä ei voida enää palauttaa luontoon, joten elinkelpoiset olosuhteet on pyrittävä turvaamaan sinne.

Ei sitä voi suojella tarhassa, vaan siellä luonnossa, missä ne elää.

Jari Luukkonen, suojelujohtaja

– On varmistettava, että Kiinan valtava ihmismäärä ei vyöry sinne pandan alueelle eivätkä ne häviä salametsästyksen vuoksi. Tarhaolosuhteissa geenipankki on tallessa, mutta ei eläimiä enää voi luontoon palauttaa.

– Ei sitä voi suojella tarhassa, vaan siellä luonnossa, missä ne elää.

Tarhat Suomessa varmasti hyviä

Kiinalaistarhoihin on kertynyt pandoja vuosien varrella ”erinäisistä syistä”, Jari Luukkonen toteaa. Hän arvelee, että maalla ei ole kuitenkaan resursseja pitää kaikkia tarhapandoja riittävän hyvissä olosuhteissa. Myös vuoden 2008 maanjäristys tuhosi tarhoja.

– Silloin puhuttiin, että siirtämällä pandoja tarhoihin muualla maailmassa, voidaan taata niille paremmat tarhaolosuhteet. Se varmaan osittain pitää paikkansa.

Luukkonen uskoo, että Suomessa, Ähtärissä, pandan tarhaolosuhteet olisivat varmasti eläinten kannalta mahdollisimman hyvät.

– Suomi on niiden näkökulmasta elinolosuhteiltaan kohtuullisen hyvä. Ne elävät luonnossa korkeilla vuorilla, sielläkin on talvella lunta, mutta ei paukkupakkasia, kuten Suomessa saattaa olla. Siinä mielessä tarvitaan sisätiloja, Luukkonen sanoo.

Isopanda liikkuu luonnossa pitkiäkin matkoja.

– Se kulkee ruoan perässä. Toki tarhassa, kun ruoka tuodaan, ei sen takia tarvitse liikkua, mutta liikkumatilaa pitää olla kuitenkin tarpeeksi, että pystyy ikään kuin luonnonmukaista liikkumista harrastamaan.

Omat bambut ravinnoksi?

Pandan ravinto luonnossa on 95-prosenttisesti bambua. Ravinto tuleekin olemaan yksi keskeisistä kysymyksistä Suomeen tulevien pandojen osalta. Vaikka vuokrahinnan on puhuttu olevan korkea, myös ruoan kuljettaminen Suomeen tulisi muodostamaan kustannuksia.

Ähtärissä viriteltävä bambun viljelyhanke herättääkin Luukkosen kiinnostuksen.

– Se on mielenkiintoiselta kuulostava hanke. Bambu sinällään kasvaa eri puolilla maailmaa ja on sopeutuvainen kasvi. Ymmärrän, että ähtäriläisillä on kiinnostusta kasvattaa omat bambut, Jari Luukkonen sanoo.