"Annokset menevät minuuteissa" – lounaspaikkojen hittituote laajenee seuraavaksi hotelliaamiaisiin

Suomessa toimii jo useita lounaspaikkojen hävikkiruokaa välittäviä sovelluksia. Niiden kehittäjät etsivät nyt kasvua hotellien aamiaisista, työpaikkaravintoloista ja ulkomaiden markkinoille lähtemisestä.

ilmiöt
Brunssilla
Sovelluksen avulla ravintolan brunssilta yli jäänyttä ruokaa saattaa saada iltapäivällä edullisesti mukaan. Jenni Mehtonen/Yle

Panäng curry kanalla, kolme euroa annos, tarjoaa lounashävikkisovellus Kuopion keskustassa sijaitsevassa thairavintolassa kello 15. Yksi klikkaus, ja annos on lunastettu.

– Annokset menevät ihan saman tien, monesti minuuteissa. Tämä on todellinen win-win, asiakkaat saavat lounaalta yli jäänyttä hyvää ruokaa edullisesti ja mekin saamme hävikistä hieman rahojamme takaisin, thairavintola Samruain yrittäjä Jaana Honghin iloitsee.

Aamiaiseksi tehtyjä sämpylöitä ei voi kuitenkaan myydä enää seuraavana aamuna.

Ville Virmala

Suomessa on tarjolla jo useita lounashävikkisovelluksia. Samruai on rekisteröitynyt niistä yhteen, Lunchieen. Etenkin ravintoloiden buffet-pöydistä jää lähes aina ruokaa yli. Hygieniasäädösten vuoksi sen tarjoileminen seuraavana päivänä on usein mahdotonta. Lunchien käyttöönoton jälkeen roskiin menevän ruoan määrä Samruaissa on laskenut dramaattisesti.

– Lounaalta sitä ei jää yli käytännössä enää laisinkaan. Aluksi mietin, syökö tämä muuta myyntiä, mutta näin ei ole käynyt, vaan oikeastaan päinvastoin. Tämä toimii vähän niin kuin käyntikorttina, Honghin kertoo.

Aamiaissämpylän saa iltapäivällä alennuksella

Samruai -ravintolan omistajat ravintolan keittiössä.
Samruai on yksi noin 200:sta suomalaisravintolasta, jotka myyvät lounashävikkiä mobiilisovellusten avulla.Sakari Partanen / Yle

Lähes samaan aikaan vuoden alussa Suomessa aloitti kaksikin hävikkilounaita ravintoloilta asiakkaille välittäviä palveluita. Lunchien lisäksi markkinoita valtaa hävikkiannoksia pelastava ResQ. Molemmat tarjoavat palveluitaan noin kymmenessä suomalaiskaupungissa yhteensä lähes 200 ravintolan kautta.

Lounasravintoloista liikkeelle lähtenyt palvelu on laajentunut nopeasti myös muihin ravintola- ja ateriatyyppeihin.

Annokset menevät ihan saman tien, monesti minuuteissa.

Jaana Honghin

– Meillä on mukana konditorioita, kahviloita ja myös ravintoloita, joissa ei ole erikseen lounastarjoilua. Aamiaiseksi tehtyjä sämpylöitä ei voi kuitenkaan myydä enää seuraavana aamuna, joten ne on sama tarjota asiakkaille iltapäivällä alennushintaan, Lunchien toimitusjohtaja Ville Virmala perustelee.

Myös ResQ välittää lounaiden lisäksi muun muassa jälkiruokia ja konditoriatuotteita. Kasvua he odottavat lisäksi hotellien aamiaistarjoilusta. Toimitusjohtaja Tuure Parkkisen mukaan isohko avaus on luvassa jo lähiaikoina.

Virmalan mukaan merkittävää potentiaalia on nähtävissä myös työpaikkaruokalatyyppisissä suurkeittiöissä.

– Käymme jo neuvotteluja silläkin puolella. Volyymit ja sitä kautta myös hävikit ovat siellä todella isoja.

Byrokratiaa purkamalla ruokahävikkikin voi vähentyä

Ravintoloiden ruokahävikkiä on tutkittu valtakunnallisesti vielä melko vähän. Luonnonvarakeskuksen selvitysten mukaan Suomen ravintola-alan alun perin syömäkelpoinen ruokahävikki on 75–85 miljoonaa kiloa vuodessa. Tästä valtaosa syntyy nimenomaan linjastoruokailujen tarjoilutähteistä.

Luonnonvarakeskuksen vanhemman tutkijan Juha-Matti Katajajuuren mukaan tietoja ollaan parhaillaan päivittämässä; vuoden alussa käynnistyi ministeriön rahoittama, ruokahävikin seurantaan tähtäävä Ravintolafoorumi-hanke, joka kestää kevääseen 2017 saakka.

Jos palvelun pystyy hiomaan Suomessa toimivaksi, se on helppo viedä myös muualle.

Ville Virmala

– Voi olla, että asian tiedostamisen kautta hävikkiä oltaisiin saatu jo vähennettyä. Mutta mitään evidenssiä tästä ei vielä ole, Katajajuuri sanoo.

Tänä keväänä on käynnistynyt myös valtioneuvoston kanslian selvityshanke, jossa arvioidaan lainsäädäntöä ja niiden tulkintoja sekä käytäntöjä, jotka aiheuttavat turhaa ruokahävikkiä niin ravintoloissa kuin kaupoissa tai muualla ruokaketjussa.

– Tällaisia saattaisivat olla esimerkiksi tuotteiden päiväysmerkinnät. Viimeisen käyttöpäivän ylittänyttä ruokaa ei saa enää myydä missään olosuhteissa. Tähän teollisuus voisi vastata esimerkiksi siirtymällä laajemmin parasta ennen -päiväyksiin, silloin kun se tuotteiden säilyvyyden osalta on mahdollista, Katajajuuri toteaa.

Ulkomaatkin kiinnostavat sovelluskehittäjiä

Hävikkiruoan hyödyntämiseen on kehittynyt Suomessa monenlaista digitaalista liiketoimintaa. Lunchien ja ResQ:n lisäksi hävikkiruokia välittää ainakin pääkaupunkiseudulla toimiva BuffetGo sekä muun muassa kauppojen alennusruoista vinkkaava Froodly.

Nykyisistä toimijoista ulkomaille tavoittelee jo ainakin Lunchie. Toimitusjohtaja Virmalan mukaan Suomessa ravintola-alan ihmiset ovat korkeasti koulutettuja ja osaavat vaatia erilaisilta palvelujärjestelmiltä paljon.

Voi olla, että asian tiedostamisen kautta hävikkiä oltaisiin saatu jo vähennettyä.

Juha-Matti Katajajuuri

– Jos palvelun pystyy hiomaan Suomessa täällä toimivaksi, se on helppo viedä myös muualle. Jossain Italiassa kaikilla ravintoloilla ei ole edes sähköpostia, yrittäjä muistuttaa.

Lunchien tähtäimessä ovat tällä hetkellä Ruotsi, Viro ja Keski-Eurooppa. Virmalan mukaan alueella toimii muutamia vastaavia palveluita, mutta toistaiseksi vielä melko vähän.

Ulkomaat ovat myös ResQ:n tähtäimessä.

– Tarkemmin ei voi vielä sanoa, minne ehdimme ensin. Asiat tällä alalla muuttuvat nopeasti, Parkkinen toteaa.