Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät jo Merenkurkussa – maankohoamisen ja merennousun kilpajuoksu on alkanut

Mannerjäätiköiden sulaminen näkyy jo Merenkurkun maailmanperintöalueella. Maa kohoaa entiseen malliin, mutta koska Itämeressä veden pinta nousee, uutta maata paljastuu meren alta hitaammin kuin aikaisemmin. Romuttaako ilmastonmuutos lopulta toiveet uudesta maayhteydestä Suomen ja Ruotsin välillä?

luonto
Kartta maankohoamisesta.
Yle Uutisgrafiikka

Merenkurkun maailmanperintöalueella maa kohoaa vuodessa kahdeksasta yhdeksään millimetriä. Maankohoamisilmiön (siirryt toiseen palveluun) tiedetään jatkuvan vielä tuhansia vuosia ja johtavan lopulta siihen, että Pohjanlahden kapein alue Merenkurkku kuroutuu umpeen ja Perämerestä tulee Peräjärvi.

Merenkurkussa etäisyys Suomen rannikolta Ruotsin rannikolle on runsaat 80 kilometriä ja uloimpien saarten välillä vain noin 25 kilometriä. Merenkurkku muodostaa matalan vedenalaisen kynnyksen Pohjanlahteen ja on syvimmillään vain noin 25 metriä syvä.

Joidenkin arvioiden mukaan uusi maayhteys Suomen ja Ruotsin välille syntyy 2500 vuoden kuluttua. Pitääkö arvio edelleen paikkansa, kun ilmastonmuutoksen seurauksena Itämeressäkin pinta nousee?

– 2500 on aivan yhtä hyvä luku kuin mikä tahansa muu luku 2000 ja 4000 välillä, vastaa professori Markku Poutanen Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksesta. Vastauksellaan Poutanen tekee selväksi, että nyt ei ennusteta tulevaisuutta kovin suurella aikatarkkuudella.

Ilmastonmuutos vaikuttaa

Poutanen on yhdessä ruotsalaisen kollegansa Holger Steffenin kanssa julkaissut artikkelin (siirryt toiseen palveluun) Merenkurkun saariston maankohoamisesta Geofysiikan seuran Geophysica -lehdessä. Selvää on, että ilmastonmuutoksella on vaikutusta maayhteyden syntymisen aikaskaalaan.

– Maannousumalleihin perustuen tehtiin skenaario, mutta epävarmuus on siinä, että merenpinnan nousua on vaikea ennustaa. Emme tarkkaan tiedä, miten jäätiköt sulavat lähimpien sadan vuoden aikana.

Poutasen mukaan tämänhetkiset havaintoaineistot eivät ole kovin luotettavia työkaluja, kun ennustetaan jäätiköiden käyttäytymistä.

– Kysymyksessä on tietyssä mielessä matemaattiselta kannalta kaoottinen ilmiö, jossa hyvin pienet muutokset lähtötilanteessa voivat vaikuttaa hyvin paljon lopputilanteeseen.

Muutos tapahtuu hitaasti

Merenkurkussa ilmaston lämpenemisen ja merennousun vaikutus näkyy jo. Maan kohoaminen suhteessa mereen pintaan on hidastunut. Itämeressä vedenkorkeuden arvioidaan nousevan vuodessa 3 - 3,5 millimetriä ja näin ollen maa kohoaa Merenkurkun saaristossa suhteessa mereen enää noin kuusi millimetriä vuodessa.

Markku Poutanen korostaa, että ihmisen kannalta kysymys on kuitenkin hitaista prosesseista eivätkä muutokset Merenkurkun maailmanperintöalueen maisemassa tule olemaan nopeita.

– Tämänhetkisen näkemyksen mukaan merenpinnan muutokset ovat sellaisia, että kauhean isoja vaikutuksia ei tule. Jos vaikka merenpinta nousisi sentin vuodessa, mikä on jo todella iso muutos, tarkoittaisi se Merenkurkussa vain sitä, että näennäinen maankohoaminen pysähtyisi.

Ennustaminen entistä vaikeampaa

Ilmastonmuutoksen takia tulevaisuus on muuttunut epävarmemmaksi ja entistä vaikeammin ennustettavaksi.

Kansainvälisen ilmastopaneelin arviot jäätiköiden sulamisesta perustuvat vakiomalleihin. Poutasen mukaan ne ovat parhaita käytössä olevia malleja, mutta niissä ei ole otettu huomioon esimerkiksi kaikkia läntiseen Etelämantereeseen liittyviä epävarmuustekijöitä.

– Siellä on paikkoja, jossa jäätikkö on ruvennut liukumaan mereen entistä nopeammin ja jos siellä jäätikkö valuu muutaman kymmenen vuoden aikana kokonaan mereen, muuttaa se tilanteen meidän kannalta radikaalisti. Kysymyksessä on valtavan iso alue, ja se saattaa nostaa merien pintaa kymmenillä senteillä, jopa parilla metrillä.

Siinä tilanteessa Merenkurkussakin maannousu näyttäisi loppuvan ja jopa kääntyvän toiseen suuntaan: meri alkaisi vallata maailmanperintöalueellakin maata takaisin.