Janne Kuusi kammoaa fundamentalismia

Romaanin Sielusta sieluun päähenkilöt ovat Aune ja Maarit. Nuori Aune oli sota-aikana pasifisti, joka lähti lotaksi. Maarit puolestaan oli 70-luvulla taistolainen ja meni DDR:ään opiskelemaan. Molemmat kuitenkin pettyivät aatteisiinsa.

kirjallisuus
Janne Kuusi.
Nadja Nowakin ja Seppo Puttosen vieraana oli Janne Kuusi, joka on kirjoittanut romaanin Sielusta sieluun. Tarinassa yhdistyvät suomalaisten sotalapsien kohtelu ja elämä DDR:ssä 1970-luvulla.

Nietzscheä siteeraava Janne Kuusi sanoo, että aatteet ovat vaarallisempia totuudelle kuin valheet.

– Mikä tahansa aate alkaa muistuttaa uskonnollista kokemusta., kun se menee liian pitkälle. Jos ääriajattelijoilla liikkuu vähänkin järkeä päässä, niin siitä tulee tarvittava vastavoima fundamentalismille. Voimakkaiden aatteiden kannattajien pitäisi aina kuunnella toisinajattelijoita. Nykyaikana tuo asia on kortilla, ei ainoastaan Suomessa vaan myös maailmalla, Kuusi sanoo.

Maarit on kirjan alussa poliittisuudessaan kuin uskossa. Kuusi pyrki kirjoittamaan hänet niin, että lukijakin ymmärtäisi, mitä on olla uskovainen kommunisti.

Kuusi itse ei tunnusta olleensa kommunisti, vaan tunteneensa heitä ja katselleensa asioita sivusta. Häntä ääritapaukset kauhistuttivat, ja jotkin olivat suorastaan kammottavia.

Riipaisevaa romaanissa on kuvaus suomalaisten sotalasten kohtaloista. Herkkä Aune näkee nuorena lottana, kuinka äidit jättävät hädissään parkuvat lapsensa pommisuojaan odottamaan evakuointia Ruotsiin.

– Äitini oli sodassa lottana, joka vei lapsia Ruotsiin. Hän oli siellä myös huolehtimassa lasten sijoittamisesta, ja joutui katsomaan niitä karjamarkkinoita. Kiharatukkaiset tytöt valittiin ensin, ja räkänokkapojat joutuivat lastenkotiin, Janne Kuusi kertoo.

Janne Kuusi on ohjannut lukuisia elokuvia, ja Sielusta sieluun on hänen neljäs romaaninsa. Se jatkaa hänen edellistä kirjaansa Kasvoista kasvoihin, Sukupuu I, joka on trilogian ensimmäinen osa.

_Sielusta sieluun _on hauska, traaginen ja erinomaisesti kirjoitettu romaani.