Pandalle lähiruokaa – bambun koeviljely käynnistyy Suomessa

Jos Ähtärin eläinpuisto saa joskus isopandansa, se tarvitsee päivässä kymmeniä kiloja bambua ruoakseen. Ähtäriläiset haluaisivat tarjota pandalle lähiruokaa eli Suomessa kasvatettua bambua. Ensimmäiset bambut istutettiin koeviljelmälle tänään.

Kotimaa
Jukka Salo ja Jari Luokkakallio istuttivat tänään Ähtärin ensimmäiset bambut koeviljelmälle.
Jukka Salo ja Jari Luokkakallio istuttivat tänään Ähtärin ensimmäiset bambut koeviljelmälle.ProAgria Etelä-Pohjanmaa/Miia Lenkkeri-Tamminen

ÄhtäriÄhtärin eläinpuistossa jo elelevä pikkupanda sekä sinne mahdollisesti tulevaisuudessa muuttava isopanda ovat bambunsyöjiä. Isopanda 95-prosenttisesti ja pikkupandaa asiantuntija Jukka Salo eläinpuistosta kuvailee sekasyöjäksi.

– Sen dieetti on vähän sian ja karhun dieetti, mutta kasvispainotteinen, Salo naurahtaa.

Pikkupandan bambuntarve ei ole suurensuuri. Se syö muutama sata grammaa bambua päivässä. Isopandan tilanne on sitten toinen:

– Se syö 20-45 kiloa, aina 90 kiloon asti vähän riippuen bambulajikkeesta ja sen tuoreudesta.

Tähän isopandan suuren ruokahaluun pyritään Ähtärissä nyt löytämään kotimainen ja kestävä ratkaisu. Eläinpuistoon mahdollisesti saatavan isopandan ruokavaliota ei voida muuttaa, mutta tavoitteena on löytää tapa, jolla sille saataisiin tarjottua lähellä tuotettua, suomalaista bambua.

– Lähiruokaa, hymyilee asiantuntija Jari Luokkakallio ProAgria Etelä-Pohjanmaasta. 

Pikkupanda asustaa jo Ähtärin eläinpuistossa. Se syö päivittäin pari sataa grammaa bambua.
Myös pikkupanda syö päivittäin pari sataa grammaa bambua. Olli Koski/Yle

Mikä lajike – mikä tekniikka?

ProAgria Etelä-Pohjanmaa ja Ähtärin eläinpuisto ovat käynnistäneet kolmevuotisen hankkeen, jonka aikana pyritään löytämään sellainen bambulajike ja sen viljelytapa, että bambu saadaan täällä sekä kasvamaan että talvehtimaan.

Ensimmäiset vuoribambuntaimet istutettiin tänään eläinpuistoon pikkupandan aitauksen lähistölle. Samankaltaiseen metsämaastoon, missä ne luonnossa kasvavat Kiinassakin.

– Nämä taimet ovat jo syksyllä evästä, jos niin halutaan. Bambu on monivuotinen kasvi, joka kasvaa nopeasti, kun matkaan pääsee, Jari Luokkakallio sanoo. 

Ähtäriin istutettiin neljä bambulajia Fargesia nitida, Fargesia murielae, Fargesoa dracocephala ja Phyllostachys aureosulcata.

– Ajatus on selvittää, mitkä lajit talvehtivat ja mikä viljelytekniikka olisi semmoinen, että viljely olisi järkevää laajemmassa mittakaavassa.

Ähtärin eläinpuiston alueelle istutettiin tänään ensimmäiset bambuntaimet.
Ähtärin eläinpuiston alueelle on istutettu bambuntaimia bandojen evääksi. Pasi Takkunen/Yle

Nyt etsitään koeviljelijöitä

Bambunviljelyn kannalta suurin haaste on Luokkakallion mukaan Suomen kuiva kevät. Nyt istutetut lajikkeet kasvavat 2000-3000 metrin korkeudella kosteassa ilmastossa. Nyt Ähätrissä haussa on paikka, joka ei kovasti routisi, jonka pohjamaa olisi karkeaa ja päällä ohut ruokamultakerros.

Koeviljelmiä on tarkoitus tehdä useampia, erilaisiin maastoihin.

– Perustamme koeviljelmiä ja ajatus on, että olisi eri tyyppisiä paikkoja ja erilaisia kasvattajia. Kaikenmoiset viherpeukalot on tervetulleita mukaan, Luokkakallio vinkkaa.