Sävelkello vie Perttu Pölösen Piilaaksoon

Nurmijärveltä kotoisin oleva Perttu Pölönen on saavuttanut nuoresta iästään huolimatta paljon. 21-vuotias mies matkaa keksimänsä sävelkellon perässä palkintogaalasta toiseen. Seuraava etappi on Kalifornian Piilaakso.

Kotimaa
Perttu Pölösen keksimä sävelkello on yksinkertainen työkalua, joka auttaa hahmottamaan säveliä, sointuja ja asteikkoja.
Perttu Pölösen keksimä sävelkello on yksinkertainen työkalua, joka auttaa hahmottamaan säveliä, sointuja ja asteikkoja.Vesa Marttinen / Yle

Muutama vuosi sitten lukioikäinen Perttu Pölönen oivalsi yksinkertaisen asian: kellotaulussa on numeroita saman verran kuin yhdessä oktaavissa on säveliä. Tämä oivallus poiki keksinnön, jonka Pölönen nimesi sävelkelloksi. Kahdesta puukiekosta koostuva kapistus auttaa hahmottamaan sävelten välisiä suhteita, asteikkoja ja sointuja.

Keksintö on tuonut Pölöselle muun muassa EU:n Young Scientists -kilpailun voiton sekä Tutki-Kokeile-Kehitä-kilpailun voiton. Vuosi sitten Pölönen lanseerasi sävelkellon digitaalisen version, joka toimii mobiililaitteissa. Tämä poiki yhteydenoton, josta moni parikymppinen unelmoi.

– Kun katsoin läpi sähköpostia, siellä oli yllättäen Applen edustajilta viesti. He tykkäsivät sovelluksesta ja halusivat tavata, Pölönen kertoo.

Tapaaminen konkretisoitui pian: Pölönen ja Applen edustajat tapasivat toisensa Slush-tapahtumassa Helsingissä.

– He sanoivat, että konsepti on hyvä ja sen kehittämistä kannattaa jatkaa. Ehkä siinä on jotain sellaista applemaista yksinkertaisuutta, joka heitä miellytti, Pölönen sanoo.

Sähköpostissa oli yllättäen Applen edustajien viesti.

Perttu Pölönen

Kesäkuussa nokka kohti Piilaaksoa

Seuraava koitos on edessä kuukauden päästä: kesäkuun 14. päivä Pölönen lähtee Kalifornian Piilaaksoon, jossa hän osallistuu singularity university -kesäkurssille. Kyseessä on NASAn tutkimuskeskuksessa järjestettävä ohjelma, johon osallistuu 80 innovatiivista nuorta 45 eri maasta. Pölönen on joukon ainoa suomalainen.

– Tarkoitus on tutustuttaa kurssilaiset uudenlaisiin teknologioihin, kuten robotiikkaan, tekoälyyn ja nanoteknologiaan, jotka tulevat mullistamaan maailmaa. Sitä kautta mietitään, voitaisiinko näiden avulla ratkaista maailman suuria ongelmia.

Pölösen mielessä on sävelkellon taustalta löytyvä suuri ajatus, siinähän monimutkainen asia selitetään yksinkertaisesti ja uudella tavalla. Voisiko samanlaista konseptia soveltaa myös muilla elämän ja tieteen osa-alueilla?

Siinäpä nuorelle miehelle mietittävää.