Kaikki talviolympialaisista!

Kunnille kymmenien miljoonien tappiot johdannaissopimuksista – kokoomuksen Lepomäki mukana isoissa kaupoissa

Kunnat ovat irtisanoneet useita kalliita korkojohdannaissopimuksia viime vuosien aikana. Miljoonatappioiden taustalla ovat paitsi korkojen merkittävä lasku myös sopimusten kalliit ehdot. The Royal Bank of Scotlandin puolesta sopimuksia kunnille kauppasi kokoomuksen puheenjohtajaksi pyrkivä Elina Lepomäki, joka työskenteli brittipankissa vuoteen 2012 asti.

talous
Kuvarevinnäinen

Suomalaiset kunnat ovat tehneet jopa kymmenien miljoonien eurojen tappioita kalliilla johdannaissopimuksilla.

Osa tappioista johtuu poikkeuksellisesta korko-olosuhteista. Korkotaso on pysynyt alhaisella tasolla varsin pitkään. Jotkut kuntien tekemistä sopimuksista ovat kuitenkin sisältäneet julkisen sektorin kannalta kaliita sopimusehtoja.

Yksi kunnille johdannaissopimuksia myynyt taho on brittipankki Royal Bank of Scotland (RBS). Nykyinen kokoomuksen kansanedustaja Elina Lepomäki työskenteli pankin palveluksessa vuosina 2007– 2012.

Lepomäki neuvotteli Ylen tietojen mukaan sopimuksista ainakin Jyväskylän, Tampereen ja Oulun kaupunkien kanssa. Jyväskylä ja Tampere ovat irtisanoneet sopimukset, jotka ovat olleet tappiollisia.

Kuvarevinnäinen

Oulussa sopimuksen irtisanomista harkitaan. Lepomäki ei itse kommentoi sitä, mitkä yksittäiset kaupungit olivat hänen asiakkaitaan.

"Riskit hyötyjä suuremmat"

Ylen virkamieslähteiden mukaan ainakin osa sopimuksista on ollut kuntien kannalta epäedullisia ja niistä on aiheutunut tappioita.

– Nykyoloissa tällaista sopimusta ei missään nimessä tehtäisi, eräs nimettömänä pysyvä virkamieslähde kertoo Ylelle.

Toisen virkamiehen mukaan sopimuksen "riskit olivat selvästi suurempia kuin hyötypotentiaali". Virkamiehet eivät halua nimiään esiin asian arkaluonteisuuden takia.

Yle pyysi ulkopuolista johdannaisten asiantuntijaa tutustumaan Lepomäen neuvottelemiin sopimuksiin. Myös asiantuntija halusi pysyä nimettömänä.

Hänen mielestään osa RBS:n tekemistä sopimuksista on kuntien kannalta ehdoiltaan varsin kohtuullisia.

Jyväskylän ja Tampereen sopimusten osalta asiantuntija pitää ongelmallisena sitä, että sopimuksissa pankeilla on yksipuolinen mahdollisuus purkaa sopimus.

– Tämä on selkeä etu pankille. Kyseessähän on eräänlainen optio, jota toisella osapuolella ei ole, asiantuntija sanoo.

Lepomäki puolestaan pitää käytäntöä yleisenä sopimuksissa.

– Ehto on yksi tapa alentaa suojauskorkoa. Ja silloin ehdot on käyty asiakkaiden kanssa hyvin yksityiskohtaisesti läpi, Lepomäki sanoo.

Ovatko sopimukset sisällöltään kunnille kalliita vai johtuvatko kuntien tappiot vain poikkeuksellisesta tilanteesta, eli siitä että korot ovat pysyneet ennätyksellisen alhaisena pitkään?

Asiantuntijan vastaus on mallia sekä että.

– Sopimukset eivät sinänsä ole erityisen monimutkaisia, mutta paholainen asuu yleensä yksityiskohdissa.[Jyväskylän] sopimuksessa maturiteetti (juoksuaika) muutetaan vuodesta 2022 vuoteen 2037. Tämä on tuonut kunnalle hirveän kasan lisäkustannuksia, kun asiakas sitoutuu maksamaan 15 vuotta lisää kiinteää korkoa.

– Kaupunki voi tietenkin ajatella, että kyse on näin pitkästä ajasta, ja kun korko huitelee joskus tulevaisuudessa kymmenessä prosentissa, niin sopimuksesta vielä kiitetään.

Lepomäki muistuttaa, että sopimusta laadittaessa tilanne oli toinen.

– Sopimukset ovat olleet tekohetkellä tasapuolisia. Pankin kannalta ei ole minkäänlaista intressiä tehdä huonoa sopimusta, koska pankeilla on vahva intressi pitää huolta asiakkaistaan, kuten millä tahansa yrityksellä, Lepomäki sanoo.

Jyväskylä irtaantui tappiollisesta sopimuksesta

Yksi Royal Bank of Scotlandin (RBS) kanssa sopimuksen tehneistä kunnista on Jyväskylä. Päätöksen 50 miljoonan euron arvoisesta sopimuksesta teki toukokuussa 2010 Jyväskylän kaupunginjohtaja Markku Andersson (kok).

Sopimuksen mukaan Jyväskylä maksaisi ensimmäisen reilun vuoden ajan 1,49 prosentin lainakorkoa. Tämän jälkeen korko nousisi 3,32 prosenttiin aina sopimuskauden loppuun eli vuoteen 2037 saakka. Kaupunki taas sai pankilta kolmen kuukauden euribor-korkoa vastaavan summan.

"Käytännössä RBS purkaa sopimuksen, mikäli korot nousevat kolmen prosentin tasolle", Jyväskylän kaupungin hallintokeskuksen hyväksymässä sopimuksessa todetaan.

Kaupunki siis tiesi sopimusta tehdessään, että sopimus todennäköisesti raukeaisi, mikäli korot nousisivat. Kunta tarttui sopimukseen ilmeisesti sen takia, että sopimuksen alkuvaiheessa korkotaso oli sille varsin edullinen.

Purkuoikeus sopimukseen oli yksipuolinen eli pankin oli mahdollista irrottautua sopimuksesta halutessaan. Jyväskylälle sopimuksen purkaminen taas tietäisi jopa miljoonien eurojen kustannuksia.

"Sopimus on RBS:n purettavissa 21. helmikuuta 2013 ja vuosineljänneksittäin sen jälkeen", Jyväskylän kaupungin hallintokeskuksen päätöksessä todetaan.

Korkotason laskettua alhaiselle tasolle sopimus osoittautui Jyväskylän kannalta erittäin huonoksi. Vuoden 2015 lopulla sopimuksen markkina-arvo oli lähes 22 miljoonaa euroa tappiolla. Kaupunki päättikin irtautua sopimuksesta ja solmi korvaavan koronvaihtosopimuksen pohjoismaisen pankkikonserni Nordean kanssa.

RBS:n kanssa tehdyn sopimuksen 22 miljoonaa euroa negatiivinen markkina-arvo siirrettiin uuteen sopimukseen, jonka Jyväskylä solmi pohjoismaisen pankkikonserni Nordean kanssa.

Elina Lepomäki ei saa pankin entisenä työntekijänä kommentoida yksittäisiä sopimuksia.

Tampere purki sopimukset RBS:n kanssa

Tampereen kaupunki teki vuonna 2008 kaksi johdannaissopimista Royal Bank of Scotlandin kanssa.

Toinen oli 20 miljoonan euron koronvaihtosopimus. Ensimmäiset neljä vuotta kaupunki maksoi matalaa 1,49 prosentin korkoa, minkä jälkeen sopimus määritteli korkotasoksi seuraavan 26 vuoden ajaksi 2,65 prosenttia.

Kaupunki taas sai pankilta kuuden kuukauden euribor-korkoa vastaavan summan. Pankilla oli sopimuksessa taas kerran yksipuolinen purkuoikeus.

– Sopimus tosiaan kääntyi sitten kaupungille epäedulliseksi kun korot painuivat todella alas ja sopimuksesta poistui suojaava elementti purkuoikeuden johdosta. Toisin sanoen pankki purkaisi sopimuksen, kun korot taas joskus nousisivat sopimuskoron yläpuolelle.

– Olemme purkaneet sopimuksen ja hankkineet tilalle paremmin tarpeitamme täyttävän sopimuksen, kertoo Tampereen rahoitusjohtaja Arto Vuojolainen Ylelle lähettämässään sähköpostissa.

Tampereella oli myös vuonna 2008 tehty 30 vuoden mittainen ja kymmenen miljoonan euron pääomalle tehty sopimus, joka on myös purettu epäedullisten sopimusehtojen takia.

– Kummankin sopimuksen tekoaikaan maailma oli kovasti erilainen ja nykyisen kaltaista korkoskenaariota oli silloin täysin mahdoton ajatellakaan, Vuojolainen sanoo.