Työmaat byrokratian takana – tarina siitä miten EU vei metsurin työt

Metsureita uhkaa outo tilanne – metsissä olisi töitä enemmän kuin ehtii tehdä, mutta samaan aikaa suurta osaa uhkaa lomautus. Uusittu tukijärjestelmä syö tulevan vuoden töistä jo kuluvan vuoden rahoja. Tukien haku on keskeytetty, koska varoja on haettu parikymmentä miljoonaa euroa yli budjetin.

luonto
Metsuri työssään.
Mikko Tuomikoski / Yle

Kuvitellaanpa fiktiivinen hahmo Matti, joka on metsuri. Hän on juuri kuullut, että voi joutua jättämään työnsä kesällä sikseen, koska hänen työmaansa jäi byrokratian ja sattumusten jalkoihin. Matilla on 1 500 kohtalotoveria – puolet kaikista Suomen vakituisessa työsuhteessa olevista metsureista.

Matin ajatukset voi arvata – myrkyllisiähän ne ovat. Pirun EU! Mitä herrat oikein ajattelevat, koko vuoden paras työaika menee lomautettuna, ja minkä takia? Töitä olisi vaikka kuinka paljon, mutta ei saa tehdä, koska ministeri kielsi. Taimikonhoito on arvokasta työtä, se jos jätetään tekemättä, ei kunnian kukko laula kenellekään. Metsästä tulee riukua, eikä puunmyyntituloja saa sen enempää nykyinen kuin seuraavakaan sukupolvi. Suomi menettää miljoonia ja miljardeja. Risukkoa saavat, ja läpipääsemätöntä ryteikköä, ajattelee Matti.

Lomautuslomake.
Jarkko Riikonen / Yle

Miten Matti joutui kannonnokkaan joutomieheksi?

Tarina on pitkä ja täynnä hyvää tahtoa sekä onnettomia sattumuksia päällekkäin. Kyse on Kemera-tuesta. Se on vuosikymmeniä voimassa ollut laki, kestävän metsätalouden rahoituslaki. Suomessa tuetaan valtion varoin metsänkasvatuksen alkuvaihetta, pienten taimikoiden matkaa tukkipuuksi. Valtion on kannattanut tukea sitä – metsä kasvaa Suomessa enemmän kuin koskaan aiemmin.

Pari vuotta sitten uudistettiin valtiontukijärjestelmää, koska EU vaati. Kemera oli ollut suoraviivainen ja vähäbyrokraattinen – metsässä tehtiin tarpeellinen työ, siitä tehtiin ilmoitus Metsäkeskukseen ja haettiin tuki, jos ehdot täyttyivät.

Mutta EU:n neuvottelijoiden suusta sanottiin, että ei tuollainen kannusta. Vain sellainen on kannustavaa, jota joudutaan ennalta hakemaan. Niinpä simppeliksi ja virtaviivaiseksi vuosien mukana muotoutunut Kemera uudistettiin. Nyt on ensin haettava päätös, että saisiko tällaiseen työhön tukea, ja kun työ on tehty, haetaan maksatus erikseen. Lakiin tehtiin myös muita muutoksia.

Tästä alkavat vaikeudet, osa 1

Uudistus kaksinkertaisti Metsäkeskuksen työmäärän, sillä hakupapereiden määrä tuplaantui. Kirjaimellisesti papereiden, ensin tukipäätös ja sitten maksatuspäätös.

Sähköistä hakujärjestelmää ei saatu heti kuntoon, joten kaikki hakemukset oli toimitettava paperilla, skannattava ja kirjattava järjestelmään käsin. Metsäkeskus kolminkertaisti hakuja käsittelevän väen määrän sisäisillä toimilla, mutta ruuhka vain jatkui. Aiemmin kahden viikon käsittelyaika venyi kuukausien mittaiseksi.

Viivästykset siirsivät vuoden 2015 maksatuksia tälle vuodelle toistakymmentä miljoonaa euroa. Se söi heti alkuun tämän vuoden 58 miljoonan euron myöntövaltuutta. Lakiin alettiin tehdä muutoksia (siirryt toiseen palveluun), viilattiin korvauksia. Se näkyi lisääntyvinä hakemusmäärinä. Vappuun mennessä tämän vuoden myöntövaltuudet oli ylitetty jo 13 miljoonalla eurolla. Ministeriö teki 3. toukokuuta päätöksen lopettaa hakemusten vastaanotto (siirryt toiseen palveluun) keskiyöllä 6. toukokuuta.

Kuvakaappaus Metsäkeskuksen -nettisivuilta.
Metsäkeskukselle tuli hakemuksia noin 3 000 kappaletta joko paperilla tai sähköisesti.Kuvakaappaus Metsäkeskuksen -nettisivuilta

Loppuryntäys oli valtava, sanoo Metsäkeskuksen rahoituksen ja tarkastuksen palvelupäällikkö Aki Hostikka.

– Niitä tuli siis ovista ja ikkunoista, suurin osa paperisina.

Hakemuksia tuli muutamassa päivässä noin 3 000 kappaletta. Näistä tuli viikkoa aiemmin kuntoon saadun sähköisen järjestelmän (siirryt toiseen palveluun) kautta noin 700 kappaletta. Sähköisen järjestelmän kautta tulleet hakemukset odottavat kiltisti bitteinä vuoroaan.

– Käsittely pitää tehdä saapumisjärjestyksessä, eli ennen kuin päästään jossain vaiheessa näihin sähköisiin, ensin täytyy nämä jo saapuneet paperiset ensin saada tallennettua ja käsiteltyä.

Käytännössä hakemuksia on niin paljon, että viime tingassa tulleiden käsittely jää ensi vuoden puolelle. Onni onnettomuudessa on se, että osassa Kemeran työlajeja työt voi aloittaa jo siinä vaiheessa, kun hakemus on jätetty. Tukirahat tulevat sitten joskus ensi vuoden loppupuolella.

Tästä alkavat vaikeudet, osa 2

Samaan aikaan ruuhkan kanssa lakiin tehtyjen muutosten vaikutukset alkoivat näkyä tukilajien rakenteen muuttumisena. Suomi oli neuvotellut EU:n kanssa energiapuulle maksettavasta tuesta, eikä komissio ymmärtänyt ollenkaan suomalaisten kantaa. Energiapuutuki ei ollut siinä muodossaan mitenkään hyväksyttävä – siitä oli joko luovuttava tai sääntöjä muutettava.

Sääntöjä muutettiin ja otettiin käyttöön tuki, joka ei rajoita pienpuun (siirryt toiseen palveluun) jalostuskäyttöä. Se voidaan käyttää energiaksi tai kuitupuuksi.

– Minun mielestäni se on ongelmien lähde. Haluttiin tukea energiapuuta, mutta kysyntää olikin paljon muullekin pienpuulle ja sen käytölle, sanoo metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriöstä.

Mäntytaimikkoa
Taimikkoa.Mauri Tikkamäki / Yle

Käytännössä muutos siirsi tuen painopistettä taimikon varhaishoidosta kuitupuukohteisiin. Kemera-töistä taimikon varhaishoito on juuri se työlaji, jota ei voida helposti koneellistaa eli se tehdään miestyönä.

Eli Metsuri-Matin kannalta laajennus oli huono juttu.

Ja tästä ne vaikeudet vasta alkavatkin

Kemera-tuki on haettava kerralla kohteeseen ja myös kuitattava kerralla tehdyksi. Mutta koska metsänkäyttöilmoitus on voimassa kolme vuotta, on käynyt niin, että osa tämän vuoden myöntövaltuudesta on mennyt kohteisiin, joita ei ole tarkoituskaan saada valmiiksi tänä vuonna. Ne voidaan tehdä ensi vuonna tai jopa sitä seuraavana vuonna.

Silti ne kuluttavat tämän vuoden rahoitusta – sitä myöntövaltuutta.

Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen esittääkin toiveen.

– Nyt on varattu yli 100 000 hehtaarin edestä töitä, joita valtio on sitoutunut rahoittamaan. Toivon, että ne työt todella käynnistyisivät mahdollisimman nopeasti, jolloin myös maksut pyörisivät nopeasti.

Tukkipino.
Jyrki Lyytikkä / Yle

Kuitenkaan mikään ei tukipäätöksen saajaa velvoita toivetta kuuntelemaan.

– Totta kai ymmärrän, että jos on energia- tai kuitupuuleimikko (siirryt toiseen palveluun), niin eihän sitä hakata, jos sille ei ole ottajaa. Koska tämä tuki on niin lähellä puukauppaa, niin se aiheuttaa tavallaan tämän ongelman, sanoo Hilska-Aaltonen.

Metsuri-Matti pyörittelee ihmeissään päätään, eikä saa vieläkään selvää, miksi hänet pitää lomauttaa.

MTK vaatii tekemään jotain

Metsänhoitoyhdistysten pomojen pomo, MTK:n metsäjohtaja Juha Hakkarainen ei ole millään lailla tyytyväinen (siirryt toiseen palveluun) tilanteeseen. Hän näkee suurimmaksi ongelmaksi juuri tuon myöntövaltuutus-käsitteen.

– Ongelma ei juuri tällä hetkellä ole rahanpuute, vaan ongelma on hallinnollinen myöntövaltuus ja sen puute. Eli kun rahojen maksatus ja myöntövaltuus menevät aivan eri tahtia, siitä tulee ongelma, sanoo Hakkarainen.

Niitä tuli siis ovista ja ikkunoista, suurin osa paperisina.

Aki Hostikka

Hakkarainen mukaan tämän vuoden myöntövaltuutuksia on käytetty runsaasti tulevien vuosien hankkeisiin.

– Varsin suurella todennäköisyydellä tänä vuonna ei tulla tekemään ja maksamaan läheskään niitä kaikkia, vaan siellä on sisällä valtavasti vuodelle 2017 ja 2018 suunniteltuja töitä.

Metsuri-Matille alkaa selviä, mistä kenkä puristaa

Kun Kemera-hakemusten vastaanotto on keskeytetty, se tarkoittaa käytännössä sitä, että uusia työmaita ei voida aloittaa.

Jos on käynyt niin, että ennen keskeytystä on huolehdittu metsänhoitoyhdistyksissä enemmän koneella tehtävistä töistä ja niiden tukihakemuksista, voi nimenomaan metsurille käydä huonosti.

Aivan tarkkaa kuvaa ei vielä ole kenelläkään, miten metsureille on käymässä, mutta ministeriön suunnalla on hajua.

– Kun moni on tajunnut, että tukea voi hakea myös kuitupuukohteille, sitä on myös haettu useamman vuoden töille etukäteen. Olen pyytänyt selvitystä siitä, mistä hakemukset ovat tulleet. Alustavasti näyttää, että suurin osa hakemuksista on juuri metsänhoitoyhdistysten tekemiä, sanoo Hilska-Aaltonen.

Metsäkone hakkuutyömaalla.
Petri Aaltonen / Yle

Mikäli metsänhoitoyhdistys ei ole huolehtinut siitä, että työreserviä olisi myös miestyövaltaisille kohteille, lomautusuhka on todellinen.

Esimerkiksi Sotkamon metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Jarmo Huttunen pahoittelee jo valmiiksi metsureiden kohtaloa.

– Meillä on palkkalistoilla 5-6 henkilöä, tällä menolla he jäävät työttömiksi tuossa puolen kesän jälkeen. Se on hirveän huono asia, koska he jo muutenkin joutuvat olemaan sen puoli vuotta normaalina vuotena työttömänä, paksun lumen aikana. Nyt sitten näyttää, että paras työjakso syksylläkin jää tämän homman takia pois.

Ongelma ei juuri tällä hetkellä ole rahanpuute, vaan ongelma on hallinnollinen myöntövaltuus ja sen puute.

Juha Hakkarainen

Metsuri-Matin kohtalotovereiden tarkempi määrä selviää hyvinkin pian, kun MTK saa selvitettyä valtakunnallisesti, kuinka paljon lomautusuhan alla on väkeä. Siihen asti eletään arvailujen varassa.

– Vaihteluväli on iso yhdistyksittäin, osailla on jo sisällä olevia jo hyväksyttyjä Kemera-hankkeita pitkälle syksyyn. Mutta on metsänhoitoyhdistyksiä, joissa on edetty aika lyhyellä syklillä. Saattaa olla, että metsureille ei ole töitä kuin muutamiksi viikoiksi istutuskauden jälkeen, sanoo MTK:n metsäjohtaja Juha Hakkarainen.

Suomessa on viime aikona keskusteltu paljon byrokratian purkamisesta. Hakkaraisella on varsin lakoninen kommentti näistä talkoista tänän palaan.

– Ei tämä järjestelmä nyt mikään varsinainen helmi ole sillä saralla.

Päätä pakottaa jo ministeriön päässäkin

Ministeriö on miettimässä järjestelmään muutoksia työryhmässä, jälleen kerran.

Ellei järjestelmään tehdä muutoksia, se tulee tukkeutumaan tulevana vuotena yhä pahemmin. Ylivuotiset hakemukset syövät jo nyt puolet seuraavan vuoden myöntövaltuuksista.

Työryhmä on aloittanut työnsä torstaina, mutta ennakkoon ei ajatuksista tipu tietoja.

– Olen tehnyt pohjamuistion, siitä keskustelaan ja kehitetään asiaa eteenpäin. Kaikki hyvät ideat on tervetulleita, sanoo metsäneuvos Hilska-Aaltonen.

Satasen euron seteleitä.
Jyrki Lyytikkä / Yle

Metsäkeskuksessa tilanne nähdään selkeänä. Matematiikka on yksinkertaista. Tuki per hehtaari kertaa hehtaarit on yhtä kuin kokonaiskulu.

– Tässä on selkeä epäsuhta siinä, mitkä ovat rahoitusehdot ja tukitasot ja toisaalta sillä kuinka paljon on myöntämisvaroja ja valtuutta käytössä. Hakemuksia tulee liikaa siihen nähden, mitä on ajateltu tätä työtä tukea, sanoo Metsäkeskuksen Ari Hostikka.

Kemeran kautta tuleva tuki on laskenut yleisen taloustilanteen mukana.

Metsuri-Mattia ei paljon matematiikka lämmitä. Nyt joutomies istuskelee kannon nokassa ja miettii, miten hulluksi maailma voi mennä. Että rysselin herrain takia annetaan taimikon ränsistyä.