yle.fi-etusivu

Enää ei passata sänkyyn – kuntoutus auttaa vanhukset takaisin kotiin

Pitkäaikaisvuodeosastoja suljetaan eri puolilla maata. Runsas vuosi sitten Karstulassa vuodeosasto muutettiin kuntoutusyksiköksi, ja alkuvaikeuksien jälkeen kokemukset ovat olleet hyviä.

terveys
Mölkyn peluu alkamassa Karstulan kuntoutusyksikössä.
Simo Pitkänen / Yle

Jalkansa kotona loukannut saarijärveläinen Raili Kärkkäinen on viihtynyt erityisen hyvin Karstulassa.

– Ei mitään parempaa voi ollakaan. Täällä on hyvät hoitajat, puhtaus ja ruoka.

Vanhuksia Karstulassa.
Simo Pitkänen Y Yle

Kärkkäistä ilahduttavat myös jumpat, pallopelit ja aivopähkinät.

Puolisentoista vuotta sitten palaute niin asukkailta kuin omaisilta ei ollut yhtä hyvää. Perusturvaliikelaitos Saarikan palveluvastaava Elina Matilainen myöntää, että risuja tuli tupaan, kun moni koki, ettei yksikössä enää saa hoitoa, vaikka juuri siitä maksetaan.

– Enää ei passata, palvellla niin kuin ennen vanhaan. Esimerkiksi ruokaa ei tuoda sänkyyn, vaan kaikki kuntoutujat lähtevät ruokasaliin aina.

Palveluvastaava pitää yksikön väen tärkeimpänä tehtävänä perustella asiakkaille ja omaisille se, miksi on tärkeää, että ihminen tekee kaiken itse, mihin vain pystyy, jotta toimintakyky säilyy.

Matilaisen mukaan esimerkiksi hengityselimistö toimii aktiivisella asukkaalla paremmin, jolloin vältytään yskältä ja keuhkokuumeelta. Nivelet toimivat ja lihakset vahvistuvat käytössä ja pystyasennossa pysyteltäessä ei niin herkästi huimaa kuin jos koko ajan pötkoteltäisiin.

Jumppaa ja virikkeitä

Kun Saarikan vuodeosasto Karstulassa muutettiin kuntoutusyksiköksi, Matilaisen mukaan suurin muutos tapahtui henkilökunnan asenteessa: hoidosta tuli kuntouttavaa.

Matilaisen mukaan ei riitä, että ote pidetään kuntoutusyksikön sisällä.

– Meidän tehtävä on jalkautua asumispalveluyksiköihin ja kotihoitoon. Annamme neuvoja ja vinkkejä, jotta kaikki laitokset toimivat kuntouttavalla otteella. Saarikan tavoite on, että vanhukset asuvat kotona ja voivat hyvin. Sen saavuttamiseen tarvitaan monialaista kuntoutusta.

Ruokasalissa aterioinnin lisäksi yksikössä on aina aamupalan jälkeen jumppa, ja viriketoiminta jatkuu läpi päivän. Korvaamatonta apua toiminnan järjestämiseen yksikkö saa kolmannelta sektorilta.

Jokainen saa aktiivisuusreseptin

Viime vuoden uuden yksikön keskimääräinen hoitoaika oli 19 vuorokautta. Se voi Matilaisen mukaan kuulostaa pitkältä, mutta puhutaan keskiarvosta: yksikössä kuntoutetaan niin kokonaan halvaantuneita kuin leikkauksessa olleita ihmisiä.

Mölkyn peluu alkamassa Karstulan kuntoutusyksikössä.
Simo Pitkänen / Yle

Myös jatkohoidosta on ajoittain pulaa, mutta tavoitteena on, että kaikki voisivat siirtyä yksiköstä kotiin.

Matilaisen mukaan oleellista uuden yksikön toiminnassa on myös tiedonkulun lisääminen kuntoutusyksiköstä kotiin tai asumispalveluyksikköön.

– Paikassa, johon ihminen täältä menee, täytyy olla tieto, miten kuntoutus ja elämä jatkuu. Meiltä annetaan jokaisen mukaan aktiviisuusresepti, jossa on määritelty tavoitteet ja keinot.

Ensi syksynä kuntoutusyksikkö ja fysioterapia yhdistyvät. Vielä ei tiedetä, mitä se tarkoittaa. Mutta se tiedetään, että Karstulasta on tarkoitus kehittää kuntoutuksen osaamiskeskus, joka keskittyy erityisesti neurologisten ja kirurgisten sekä geriatristen asiakkaiden erikoiskuntoutukseen.

Mallia muillekin

Karstulan imussa Keski-Suomessa on tarkoitus lisätä erityisesti ikäihmisten kuntoutukseen keskittyvien osastojen lukumäärää. Keski-Suomen SOTE2020-hankkeen hankepäällikkö Marja Heikkilä pitää ensiarvoisen tärkeänä, että kuntoutuksen panostetaan jatkossa, koska ajatuksena on, että ihmiset voivat asua kotona mahdollisimman pitkään.

– Kyllä kuntoutus on asia, johon meidän täytyy osaamista lisätä kaikilla tasoilla.

Pitkäaikaisvuodeosastoja on lakkautettu muuallakin kuin Karstulassa, ja Heikkilä uskoo, että Karstulan mallia noudatetaan – vielä tosin muissa terveyskeskuksissa ei samantyyppisiä yksiköitä ole.

Haastattelut teki Marja Roiha.