Kiistelty Naton ohjuspuolustus otettiin käyttöön – onko se uhka Venäjälle?

Yhdysvaltain rakentama ohjuskilpi julistettiin käyttöön otetuksi Romaniassa. Kremlistä luvattiin vastatoimia.

Ulkomaat
paraatijoukkoja
Romanialaisia paraatijoukkoja Deveselun ohjustentorjunta-aseman vihkiäisissä.Robert Ghement / EPA

Naton, Yhdysvaltain ja Romanian edustajat vihkivät käyttöön Romaniaan rakennetun ohjuspuolustusaseman torstaina iltapäivällä. Aseman on rakentanut Yhdysvallat. Vastaava asema rakennetaan myös Puolaan.

Yhdysvaltain ohjuspuolustusjärjestelmän rakentaminen itä-Eurooppaan on ärsyttänyt Venäjää alusta alkaen. Kremlin tiedottaja Dmitri Peškov sanoi, että se on Venäjälle turvallisuusuhka.

Yhdysvaltain varapuolustusministeri Robert Work sanoi tukikohdan avajaisissa, että Yhdysvallat ei aio käyttää ohjustentorjunta-asemiaan torjumaan Venäjän ohjuksia tai kehittää niissä kykyä Venäjän ohjusten torjumiseen.

Yhdysvaltain mukaan ohjustentorjuntajärjestelmä on tarkoitettu Iranin ballistisia ohjuksia vastaan.

Osa Naton ohjuskilpeä

Romaniaan rakennettu asema ja huomenna työn alle pantava Puolan Redzikowon asema liitetään Naton ohjuspuolustusjärjestelmään. Järjestelmän johtokeskus on amerikkalaisessa sotilastukikohdassa Ramsteinissa Saksassa.

Romanian Deveselussa on Aegis-tutka ja SM-3 -ohjuksia, jotka on suunniteltu torjumaan lyhyen ja keskipitkän matkan ballistisia ohjuksia. Ballistiset ohjukset ovat sellaisia, jotka ammutaan maaliinsa avaruuden kautta kulkevaa ballistista rataa pitkin. Keskimatkan ohjusten kantama on alle 6 000 kilometriä.

deveselun ohjustentorjunta-asema
Deveseluun Romaniaan rakennettu ohjustentorjunta-asema. Siihen kuuluu Aegis-tutka ja 24 torjuntaohjusta.Robert Ghement / EPA

Tutka ja torjuntaohjukset ovat Yhdysvaltain merivoimien kalustoa, ja sama yhdistelmä kuin Deveselussa on asennettu useisiin Yhdysvaltain sotalaivoihin. Neljä ohjustentorjuntaan varustettua Yhdysvaltain hävittäjäalusta on sijoitettu Eurooppaan, ja niitä on nähty Itämerelläkin.

Iranin ohjukset

Romaniaan sijoitetut torjuntaohjukset epäilemättä sopisivat Iranin ohjusten torjumiseen, jos sellaisia joskus Eurooppaan ammuttaisiin.

Irankehittelee ohjusaseistustaan (siirryt toiseen palveluun). Sen käytössä oleva, pohjoiskorealaiseen tekniikkaan perustuva Shahab-3 ei yllä Eurooppaan. Testivaiheessa on Sajjil-2 -ohjus, jonka kantama on parituhatta kilometriä. Se yltäisi juuri ja juuri Romaniaan, Puolaan ei kuitenkaan.

Kaavio ohjusten kantomatkoista
Yle Uutisgrafiikka

Venäjällä on käytössään Iskander-ohjus, jonka kantomatkaksi arvellaan ainakin 700 kilometriä. Ohjuskilvellä voisi epäilemättä yrittää torjua myös sellaisia, jos niitä laukaistaan Nato-maita vastaan. Iskanderit ja ohjuskilpi voisivat joutua vastakkain esimerkiksi Puolassa tai Itämerellä.

Uhka Venäjälle?

Venäjän ulkoministeriön tiedottaja Maria Zaharova ilmoitti torstaina, että amerikkalaisten ohjuskilpi on Venäjän mielestä turvallisuusuhka, ja että sen vuoksi tehdään sotilaallis-teknistä laatua olevia vastatoimia.

Venäjällä on sanottu, että ohjuskilven todellinen tarkoitus olisi neutraloida Venäjä ydinpelote. Sen kiisti tänään Naton pääsihteeri.

– Ohjuspuolustus ei heikennä Venäjän strategista ydinpelotetta, sanoi pääsihteeri Jens Stoltenberg Deveselun tukikohdassa.

sotilaita paraatissa
Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg ohjustorjuntatukikohdan avajaisissa.Robert Ghement / EPA

Stoltenberg on oikeassa. Yhdysvaltoja vastaan suunnattu Venäjän ydinpelote nojaa sukellusveneistä laukaistaviin mannertenvälisiin ohjuksiin, eikä niille mahda kahdesta eurooppalaisesta maatukikohdasta mitään. Myös maalta ammuttavista mannertenvälisistä ohjuksista osa on liikkuvilla alustoilla, joten nekin voidaan laukaista paikoista, joihin Eurooppaan rakennettu ohjuspuolustus ei yllä.

Lähteet: AP, Reuters