Tutkimus: Suomen suuria nälkävuosia ei selitä pelkkä halla

Väitöstutkimuksen mukaan Suomen 1860-luvun nälkäkatastrofin taustalla ei ollut pelkkä katovuosi, vaan esimerkiksi maaomistuksen epätasainen jakautuminen ja suuret tuloerot.

tiede
Nälkävuosina kuolleiden muistomerkki Hämeenlinnan vanhalla haustausmaalla
Nälkävuosina kuolleiden muistomerkki Hämeenlinnan vanhalla haustausmaallaMarkku Karvonen / Yle

Jyväskylän yliopistossa tarkastettava taloushistorian väitöskirja tuo esiin uutta tietoa 1860-luvun suurten nälkävuosien syistä.

Filosofian ja kauppatieteiden maisteri Miikka Voutilaisen mukaan nälkävuosien katastrofi ei ollut ainoastaan sääilmiöiden syytä, vaan taustalla vaikuttivat myös yhteiskunnalliset ongelmat.

Maataloustuotanto oli kasvussa

Aiemman tutkimuksen mukaan nälänhätä johtui erityisesti taantuneesta maataloustuotannosta. Voutilainen ei löytänyt todisteita maatalouden tuottavuuden laskusta, vaan tuottavuus päinvastoin kasvoi 1800-luvulla. Kasvun hedelmät jakautuivat kuitenkin epätasaisesti.

– Suomi oli 1860-luvulla samanlaisessa tilanteessa kuin monet kehitysmaat nykyisin. Pelkät luonnonilmiöt eivät pysty ajamaan yhteiskuntaa kriisiin ilman syviä taustalla vaikuttavia syviä poliittisia ja taloudellisia ongelmia. Suomessa tuolloin se tarkoitti pitkälti maanomistuksen eriarvoisuutta, työelämään osallistumisen eriarvoisuutta ja valtavia tuloeroja, Voutilainen sanoo.

Maatalouden tuottavuus kuitenkin laski 1850- ja -60-luvuilla ilmastosyiden vuoksi, ei maatalouden rakenteellisen toimimattomuuden. Kun halla iski syyskuussa 1867, se tuhosi viljaa laajalti ympäri Suomen.

Kymmenes kansasta kuoli

Voutilaisen mukaan nälkävuosien kuolonuhrit on myös aiemmin laskettu alakanttiin. Hänen laskuissaan Suomessa menetettiin jopa 180 000-220 000 ihmishenkeä. 10-12 prosenttia koko maan tuolloisesta väestöstä kuoli, ja alueelliset kuolleisuuserot olivat huomattavia. Erityisen ankarasti kato koetteli Itä- ja Keski-Suomea.

– Uusien arvioiden pohjalta tarkasteltuna Keski-Suomi on ollut maan köyhimpiä alueita sekä yksilö- että talotasolla mitattuna. Keski-Suomi on myös sään kannalta hankalaa aluetta, sillä sinne kohdistuu toistuvia halloja sekä keväällä että syksyllä. Maatalous oli tämän vuoksi toistuvasti ongelmissa, Voutilainen sanoo.

Nälänhädän keskeinen laukaisija oli katovuosi 1867, mutta Voutilaisen mukaan nälänhädät eivät tapahdu ilman syviä muita ongelmia. Suomessa maaseutu oli voimakkaan eriarvoista koko 1800-luvun, tuolloisen Suomen tulonjako vastasi esimerkiksi Sierra Leonen tai Guatemalan nykyistä tulonjakoa.