WWF: Sijoitusten hiiliriski huomioidaan huonosti Suomessa – eläkeyhtiöt hävisivät muille Pohjoismaille tutkimuksessa

Suomalaiset suuret eläkeyhtiöt sijoittuvat huomattavasti muita Pohjoismaita huonommin australialaisessa ilmastosijoittamisen vertailussa. Ruotsi on tutkimuksen ykkönen ja huomioi parhaiten sijoituksissaan niin sanotun hiiliriskin.

talous
Tuulivoimaloita ja savuava jäähytystorni sekä savupiippu nousevat sumusta.
Julian Stratenschulte / EPA

Suomalaiset eläkeyhtiöt näyttävät pärjäävän huonosti sijoitusten hiiliriskin huomioimisessa verrattuna esimerkiksi Ruotsiin.

Tämä käy ilmi australialaisen ilmastoinsituutin tutkimuksesta, jossa tutkittiin maailman 500 suurimman sijoittajan (siirryt toiseen palveluun) ilmastosijoittamista. Eläkeyhtiöillä on satojen miljardien sijoitukset, joista osa on sijoitettu energiayhtiöihin, kuten öljyyn. Riskinä on, että sijoitusten arvo katoaa, koska fossiilisia polttoaineita ei voi käyttää loputtomiin, jos Pariisissa solmitun ilmastosopimuksen tavoitteet aiotaan toteuttaa 35 vuodessa.

Uudessa ilmastosopimuksessa on sovittu, että maapallon lämpötilan nousu pidetään 1,5-2 asteessa. Kahden asteen tavoite tarkoittaa, että vain noin viidennes maailman tunnetuista fossiilipolttoainevarannoista voidaan käyttää.

grafiikka suomalaisyhtiöistä
Yle Uutisgrafiikka Lähde: AODP

Sijoitusten hiiliriski syntyy siitä, että fossiilisiin energioihin kuten öljyyn, kaasuun ja kivihiileen tehdyt sijoitukset saattavat menettää arvonsa, jos Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet aiotaan toteuttaa.

Suomessa eläkeyhtiöt ovat hiiliriskin huomioimisessa alkutekijöissä, sanoo ympäristöjärjestö Suomen WWF.

– Vaikuttaa siltä, että Suomessa ollaan näissä tarvittavissa toimissa aika lähtökuopissa. Suomessa on kyllä käyty keskustelua hiiliriskistä jo jonkin aikaa, mutta vaikuttaa siltä, että toimenpiteet on kohtuullisen vaatimattomia tai ei vielä lainkaan käynnissä, sanoo ilmastoasiantutija Kaarina Kolle.

Hän arvioi, että sijoittajille ilmastonmuutoksen aiheuttama riski on vielä sen verran uusi asia, ettei se istu luontevasti heidän toimintaan.

– Se on ehkä kuulunut eri asiantuntijoiden sektorille aikaisemmin. Nyt kuitenkin tulee ääniä jo finanssisektorin sisältäkin, kun Bank of England on tuonut asiaa aktiivisesti julkisuuteen, ja Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen on varoittanut ilmastonmuutoksen riskeistä, sanoo Kolle.

Keva perustanut uuden vastuullisen sijoittamisen yksikön

Suomen suurin sijoittaja on Kuntien eläkevakuutus, jonka sijoituspotti on 44 miljardia euroa. Kevassa ei suoraan myönnetä, että se olisi jälkijunassa hiiliriskin huomioimisessa, vaikka suomalaiset eläkeyhtiöt sijoittuivat tutkimuksessa kauas kärjestä verrattuna muihin Pohjoismaihin.

Huotari sanoo, että Kevassa kehitystarve on tiedostettu ja Keva on perustanut uuden yksikön, joka keskittyy strategiseen ja vastuullisen sijoittamiseen. Keva sijoittaa todennäköisesti uusiutuvaan energiaan osana muutosta.

– Ilmastonmuutos, hiilijalanjälki ja öljy-yhtiöt ovat kaikki juuri sen tyyppisiä kehityskulkuja, joita analysoimme sijoitusstrategiamme muutosten taustaksi, ja ne tulevat vaikuttamaan siihen, minkä tyyppinen sijoitusallokaatio meillä tulevaisuudessa tulee olemaan, sanoo sijoitusjohtaja Ari Huotari.

– Näin tämän tyyppisten tutkimusten tulokset paranevat. Tulevaisuudessa yritys, joka toimii vastuullisesti on se, joka menestyy, sanoo Huotari.

Huotari muistuttaa, että eläkesijoittajan vastuullisuuden perustehtävä on tulevien eläkkeiden turvaaminen. Vastuullisen sijoitustoiminnan kehittäminen ei hänen mukaansa ole ristiriidassa perustehtävän kanssa. Vastuullinen sijoitustoiminta tarkoittaa Huotarin mukaan yritysten kokonaisvastuullisuuden arviointia.

Vaikka ilmastonmuutoksesta ja muista vastuulliseen sijoittamiseen kuuluvista teemoista on puhuttu jo vuosikausia, vasta nyt kehityskulut ovat alkaneet Huotarin mukaan konkretisoitua. Nyt maailmataloutta, pääomamarkkinoita ja sijoitustoimintaa on analysoitava uudella tavalla, hän huomauttaa.

Kevan sijoitussalkusta hiiliriskisijoituksia on yhtiön oman ilmoituksen mukaan noin kaksi prosenttia.

Kiellettyjen sijoitusten listalla Kevassa ovat tällä hetkellä joukkotuhoaseet, maamiinat ja rypälepommit.

Ilmarisen sijoitus laski rajusti

Ruotsi oli tutkimuksen ykkönen ja muutkin Pohjoismaat menestyivät Suomea paremmin.

Suomesta Ilmarinen tipahti rajusti edellisestä tutkimuksesta. Osasyy voi olla, että kaikki kysymykset eivät tavoittaneet oikeata ihmistä Ilmarisessa. Ilmarinen kuitenkin myöntää, että muut ovat edellä.

– Perinteisesti Hollanti, Norja ja Ruotsi ovat olleet Euroopassa edelläkävijöitä vastuullisessa sijoittamisessa. Suomessakin näissä asioissa on edistytty viime vuosina merkittävästi, sanoo vastuullisen sijoittamisen senior-analyytikko Tiina Landau Ilmarisesta.

Landau huomauttaa, että viimeisen parin vuoden aikana Ilmarisessa on tehty paljon vastuullisen sijoittamisen puolesta. Viime vuonna yhtiö laski ensimmäistä kertaa sijoitustensa hiilijalanjäljen. Se lasketaan jatkossakin kerran vuodessa. Ilmarinen on ollut myös useisiin yrityksiin yhteydessä aktiivisena omistajana, jotta yritykset raportoivat niiden ilmastovaikutuksista CDP:lle, joka on voittoa tavoittelematon Lontoosen sijoittunut järjestö, joka kerää yhteen yritysten ilmastodataa.

Ilmarinen ilmoittaa omaksi hiiliriskin prosentiksi sijoitussalkustaan tasan prosentin. Vertailuja eri eläkeyhtiöiden välillä on vaikea tehdä, sillä eri yhtiöt laskevat sijoituspottiensa sisältöjä hieman eri tavoin.

Landau ei ota kantaa siihen, pitäisikö Ilmarisen luopua kokonaan öljy- ja kaasusektorin sijoituksista.

– Ilmastolliset riskit ovat hyvin hallinnassa, Landau toteaa lyhyesti.

Vihreät joukkovelkakirjat yksi ratkaisu

WWF Suomen mukaan yksi ratkaisu vastuulliseen sijoittamiseen voisi olla vihreiden joukkovelkakirjojen tukeminen. Ne voisivat olla vaihtoehtoisia kohtuullisen turvallisia sijoituskohteita. Niitä voisivat tarjota esimerkiksi kaupungit. Lisäksi hiilijalanjäljen mittaus voisi olla pakollinen kuten Ranskassa. Tämä lisäisi suurten sijoittajien toiminnan läpinäkyvyyttä.

Suuret sijoittajat voisivat myös vaikuttaa sijoittamiinsa yrityksiin, jotta ne muuttaisivat toimintamallejaan Pariisin tavoitteiden mukaisiksi. Kyse ei ole pelkästään fossiilista energiaa tuottavista yrityksistä, vaan toimintamallien muutoksen pitäisi WWF:n mukaan koskea myös korkeapäästöisiä toimialoja kuten terästeollisuutta, sementtiteillisuutta, kemianteollisuutta ja metsäteollisuutta.