Kaikki talviolympialaisista!

Rovaniemeläiskoulua riivaa ehkä Suomen sitkein sisäilmaongelma

Vaaranlammen koulu on malliesimerkki pitkästä sisäilmaongelmasta, jota ei nykytiedolla ole osattu ratkaista. Koulussa on oireiltu jo 20 vuotta ja sitä on remontoitu miljoonilla euroilla, mutta oireilu vain lisääntyy. Nyt rakennuksesta on korkea aika lähteä karkuun, vaatii rehtori.

Kotimaa
Rehtori kai Väistö koulunsa tasakatolla.
Janne Toivonen / Yle

Vaaranlammen koulu Rovaniemellä on – noh, kouluesimerkki siitä, miten sisäilmaongelma voi venyä jopa 20 vuoden mittaiseksi.

Samalla se on esimerkki siitä, mitä pähkitään useissa rakennuksissa ympäri Suomea: terveysoireita on runsaasti, mutta niiden aiheuttajaa ei löydy.

Tällöin ajaudutaan herkästi kierteeseen: oireillaan, tutkitaan, korjataan, odotellaan, oireillaan, tutkitaan, korjataan... eikä pelin viheltäminen poikki ole välttämättä suoraan kenenkään vastuulla.

Vaaranlammen koulussa on oireiltu jo 20 vuotta, mutta oppilaat ja henkilökunta käyttävät rakennusta edelleen päivästä toiseen. Pinnoiltaan koulu on siisti ja tekniikaltaan pääosin uusittu. Seinien sisällä on kuitenkin jotain, mikä aiheuttaa oireilua.

Nyt tilanteeseen ovat kypsiä kaikki, tai ainakin melkein.

Vaaranlammen koulu Rovaniemellä.
Runsaan 300 oppilaan Vaaranlammen koulu valmistui Korkalovaaraan vuonna 1974. Sisäilmaongelmia alettiin tutkia jo 1990-luvulla. Koulun yhteydessä on myös päiväkoti, neuvola ja hammashoitola, mutta ongelmat ovat keskittyneet koulurakennukseen.Janne Toivonen / Yle

Koulu on ollut ongelmatapaus lähes valmistumisestaan asti.

Jo 1980-luvulla huollettiin sen vuotavia kattoikkunoita, ilmastoinnista tullutta pölyä ja ikkunoiden tiiviysongelmia.

Koulun tasakatto, rakentamisajankohdalle tyypillinen riskirakenne, vuoti lähes vuosittain. Kastuneita materiaaleja ei poistettu yläpohjasta. Sisäkaton levyistä irtoili kuituja. Siivous hoidettiin alkuvuosina osassa tiloja kaatamalla vettä lattialle.

Oireilu ja sisäilmaongelmat nousivat esiin 1990-luvun loppupuoliskolla. Koulusta etsittiin homeita, sädesieniä ja asbestia, ja tutkittiin ilmanvaihtojärjestelmiä. Oireilu oli jo tuolloin ajoittain voimakasta, kertoo koulun rehtorina vuosina 1995–2015 ollut Jorma Turpeenniemi.

Kosteutta tuli sisään alta ja päältä.

Samalla alkoi paljastua koulun perusongelma: kosteutta tuli sisään alta ja päältä. Yllä vuoti tasakatto ja rakennuksen alla rinteen juurella kallio, josta nousi kosteutta alapohjaan. Alapohjaan taas oli rakennusvaiheessa jätetty rakennusjätteitä, ja niiden homehtumista epäiltiin yhdeksi oireiden aiheuttajista.

Pintarakenteiden alta löytyi mikrobikasvustoja, myös tiloissa joihin oli heitelty siivousvettä.

Koulua remontoitiin tila kerrallaan. Oppilaat ja opettajat muuttivat useita kertoja evakkotiloihin koulun sisällä ja eri puolille kaupunkia.

Vaaranlammin koulun ilmastointihuone.
Vuonna 2005 koulun ilmanvaihtojärjestelmä uusittiin perusteellisesti. Katon päälle rakennettiin kokonainen ilmanvaihtokonehuone, joka on täynnä tekniikkaa.Janne Toivonen / Yle

2000-luvun alussa oli selvää, että koulu tarvitsee mittavan korjauksen. Sellainen tehtiin vuonna 2004–2005, kun koulun ilmanvaihtojärjestelmä ja ikkunat uusittiin.

Kaupungin työterveyshuolto vauhditti asiaa, kun sisäilmakyselyssä vuonna 2003 paljastui, että suurin osa henkilökunnasta oireili. Kaupungin tuolloisen ylilääkärin mukaan henkilökunnalla oli kurkkuoireita, silmien kuivumista ja punoitusta, yskää ja pahimmillaan astmaoireita.

Remontti tehtiin, mutta oireet palasivat.

Remontti tehtiin, mutta oireet palasivat. Seuraavaksi käytiin käsiksi rakennuksen alapohjaan. Tarkoitus oli tilkitä se ja koko koulun sisäkuori niin, ettei sisäilmaan pääsisi rakenteista mitään.

– Ajatus oli, että talosta tehdään ikään kuin pullo, johon epäpuhtaudet eivät pääse, entinen rehtori Turpeenniemi kertoo.

Oppilaat ja opettajat lähtivät jälleen evakkoon, kun lattiat kapseloitiin ja rakenteet tiivistettiin. Vuonna 2005 valmistunut remontti maksoi kaupungin kiinteistöyhtiön mukaan 2,7 miljoonaa euroa ja vuoden 2007 jatkoremontti 1,7 miljoonaa.

Lähes uuden koulun hintaiset korjaukset eivät tuoneet ratkaisua, vaan oireet palasivat. Vuosina 2013–2015 tiivistyksiä tiivistettiin edelleen ja ilmanvaihtoa säädettiin. Ne maksoivat yhteensä noin puoli miljoonaa euroa.

Rehtori Turpeenniemi jäi eläkkeelle.

Kai Väistö luokkahuoneessa.
Rehtori Kai Väistö käytöstä poistetussa luokkatilassa. Neljä eri opettajaa kokeili viime vuosina tilaa, mutta kaikki saivat oireita ja tila suljettiin.Janne Toivonen / Yle

Tänä keväänä alkoi saagan toistaiseksi viimeisin vaihe. Oireilusta valitettiin enemmän ja enemmän, ja uusi rehtori Kai Väistö otti yhteyttä kaupungin terveysviranomaisiin heti tammikuussa.

Henkilökunnalle teetettiin Työterveyslaitoksen (TTL) sisäilmakysely ja oppilaille Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) oirekysely. Jotain tilanteesta kertoo se, että käytännössä kaikki vastasivat kyselyihin. Henkilökunnan vastausprosentti oli täysi sata ja oppilaiden 98.

Vasta tänä keväänä tehtiin ensimmäiset kattavat terveyskyselyt.

Ne olivat ensimmäiset kattavat terveyskyselyt tilan käyttäjille, ja tulokset ovat hälyttävät.

Opettajien oireilu on ryhmätasolla TTL:n raportin mukaan tavanomaisesta poikkeavaa. Oppilaiden oireilu on vieläkin selvempää: jopa puolet heistä (52 prosenttia) ilmoitti erilaisista oireista, yleisimmin kurkku-, nenä- ja silmäoireista sekä päänsärystä.

Joidenkin luokkatilojen oppilaista oireilee jopa 70–80 prosenttia. Terveystarkastaja Kimmo Aaltosen mukaan koulu on ympäristöterveydenhuollon vuoden sisällä tekemistä oirekyselyistä "selkeästi oireilevin kohde".

Kaksi viikkoa sitten Aaltonen määräsi terveydensuojelulain nojalla kiinteistön omistajan selvittämään, mistä oireet johtuvat.

Lapsia voimistelemassa koulun käytävällä.
Oppilaiden välituntiakrobatiaa. Pintakatseella rakennuksessa ei näy rakenteellisia ongelmia, vaan tilat vaikuttavat hyväkuntoisilta.Janne Toivonen / Yle

Kiinteistönomistaja, kaupungin omistama Rovaniemen Markkinakiinteistöt tekee koulussa uuden rakennetutkimuksen kesäkuussa. Sinne on tilattu Helsingistä erikoislaitteistoa, ja viranomaiset edellyttävät selvitystä heinäkuun loppuun mennessä.

Toimitusjohtaja Pekka Rouhiaisen mukaan rakenteiden tiiviys käydään uudelleen läpi, ja katon kunto tarkistetaan.

Rouhiainen sanoo, että teknisesti ja rakenteellisesti koulu on kunnossa, ja sillä on monta vuotta käyttöikää jäljellä.

– Oppilaskyselyä ei voi vähätellä, jotain siellä rakennuksessa varmaan on. Jos ongelmia löytyy, ne korjataan, ja tällöin koulu voisi jatkaa toimintaansa samassa rakennuksessa, hän sanoo.

Uusi koulu olisi maksettu jo ajat sitten.

Rehtorit Väistö ja Turpeenniemi ovat sitä mieltä, että remontteja on jatkettu terveyden uhalla jo aivan liian monta vuotta. Rouhiainen taas on juuri päinvastaista mieltä: kun rakennusta on korjattu antaumuksella, niin siitä ei kannata luopua.

Ennen rakennetutkimuksia kaupungin koulutuslautakunta pohtii asiaa keskiviikkona 18. kesäkuuta. Kaupungin sivistysjohtaja Antti Lassilan mukaan väistötiloja on etsitty kaiken varalta. Ainakaan epätietoisuus ei voi enää jatkua, hän sanoo.

Kai Väistö työpöytänsä ääressä.
Kai Väistö työhuoneessaan. Huoneen nurkassa on ilmanpuhdistin.Janne Toivonen / Yle

Rehtori Kai Väistö huokaa.

– Useat opettajat ovat joutuneet lähtemään koulusta, kun eivät ole pystyneet olemaan täällä. Ja joka päivä olen huolissani lasten puolesta. Haluan nähdä sen, joka on sitä mieltä että meidän pitäisi jatkaa tässä vielä ensi lukuvuosi, Väistö sanoo.

Ennen rehtorinvirkaa Väistö oli Vaaranlammen koulussa opettajana 16 vuotta. Hän sanoo, että vähättelyä on ollut paljon, ja vasta viime aikoina asiat on alettu ottaa vakavasti.

– Koulun henkilökunta on viestinyt jo kauan, kauan sitten, että tästä rakennuksesta pitäisi luopua. Uusi koulu olisi maksettu jo ajat sitten, Väistö jatkaa.

Kaksikymmentä vuotta Vaaranlammen sisäilmaruletin keskellä olleen Turpeenniemen käsitys sisäilmaongelmista on muuttunut.

– Jos sanoo vähän kärjistäen, niin rakennuksista tutkitaan vanhoja asioita vanhoilla menetelmillä. Vaikka oireita on paljon, niin huippufirmatkaan eivät löydä terveydelle vaarallisia määriä haitta-aineita. Täällä syy oli ensin kosteusvaurio ja sitten ilmastointi, mutta mitään ei saada lopulliseen kuntoon, Turpeenniemi sanooo ja jatkaa:

– Minulle on valitettavasti tullut sellainen kuva, ettei sisäilmaongelmien perimmäisistä syistä tiedetä vielä oikeastaan yhtään mitään.

Lisää Vaaranlammen koulusta ja sisäilmaongelmista maanantain A-studiossa TV1:ssä kello 21.00. Yle käsittelee kosteus-, home- tai sisäilmaongelmista kärsiviä kouluja laajasti uutislähetyksissään maanantaina 16.5. Aiheesta puhutaan muun muassa aamu-tv:ssä klo 7.15 ja Radio Suomen Ajantasassa klo 14.00.