Museovirasto palaa Hämeenkosken hopea-aarteen kätköpaikalle – syksyllä tutkitaan paikan rautaesineistöä

Arkeologiset kaivaukset Hämeenkosken rahalöydöksen kätköpaikalla jatkuvat aikaisintaan syksyllä. Tutkijoita kiinnostavat peltoon jääneet rautaiset metalliesineet.

Kotimaa
Flaamilainen kolikko miehen käsissä
Reijo Hyvönen

Kun Kanta-Hämeen menneisyyden etsijät teki helatorstaina rahalöydön hämeenkoskelaisesta pellosta, tuli museoviraston tutkijoille kiire. Kätkö piti saada ylös ja nopeasti ennen peltotöiden aloitusta.

Koekaivauksissa löytöpaikalta joidenkin kymmenien neliömetrien alueelta kaivettiin ylös yli 300 viikinkiaikaista hopearahaa. Mutta kaikkia muinaisesineitä pelto ei vielä paljastanut.

– Rautametallia sinne jäi, ja ne kiinnostavat. Nyt otettiin pois hopea-aarre, sanoo koekaivausryhmän tutkija Simo Vanhatalo Museovirastosta.

Ilman nykyaikaista metallinilmaisinta löydöstä olisi tuskin tehty. Toisaalta ilmaisinkaan ei ole tutkijan mukaan erehtymätön.

– Siellä voi olla syvemmällä jotain. Metallinilmaisin ei ole ihan varma. Riippuu siitä, miten päin kolikko on ollut maassa.

Mullan alla lisää muinaisjäänteitä

Vaikka valtaosa kolikoista on saatu ylös, Hämeenkosken pelto aiotaan tutkia uudestaan ja tarkemmin.

– Syksyllä on mahdollisuus käydä katsomassa, olisiko sinne jäänyt rahoja tai jotain muuta. Siellä on levyjä ja lattarautaa. Pellossa on rautanauloja,nappeja ja vanhojen maatalouskoneiden osia, listaa Vanhatalo.

Muttereita pellosta ei kuitenkaan koekaivauksissa löytynyt, joten ainakin osan rautaesineistä arvioidaan liittyvän hevosvetoisiin laitteisiin.

– Ne kaikki täytyy käydä katsomassa. Löytyaineistoa puuttuu vielä, että voitaisiin tehdä lopulliset johtopäätökset paikasta, kertoo tutkija.

Hopea-aarre kansan katsottavaksi jo kesällä?

Paluun Hämeenkosken pellon menneisyyteen Museovirasto saattaa tehdä jo ensi syksynä viljelyskauden jälkeen. Paikka kiinnostaa tutkijoita, vaikka kiireitä olisi muuallekin.

– Sitä ei nyt uhkaa mikään, joten voi olla mahdollista että käynti siirtyy myöhäisemmäksikin.

– Kyllä siellä on rautakaudella liikuttu. Ympäristöstä on löytynyt viikinkiajan esineitä, niitä on todettu meidänkin tutkimusten jälkeen lisää, jatkaa Vanhatalo.

Jo esiin saadun hopea-aarteen museovirasto aikoo laittaa nopeasti yleisön katsottavaksi Kansallismuseoon ja Hämeen linnaan.

Tutkijan mukaan näytteille esineistöä voi tulla jo muutamassa viikossa. Hän pitää myös mahdoillisena, että rahalöydös tulee joskus nähtäväksi myös Lahden museoon.