Valtava korjausurakka – Helsingin kouluja pitäisi korjata puolella miljardilla eurolla

Suomen koulurakennusten korjausvelka kasvaa koko ajan ja on esimerkiksi Helsingissä jo puoli miljardia euroa. Itähelsinkiläisen koulun vanhemmat saavat pian tietää, että myös heidän lapsensa joutuvat väistämään remontin tieltä.

Kotimaa
Vesalan ala-asteen oppilaat aloittavat koulunsa ensi elokuussa väistötiloissa, osa parakeissa. Vuonna 1967 rakennettu koulurakennus on niin huonokuntoinen, että se puretaan. Uusi alakoulu valmistuu yläkoulun yhteyteen, koska koulut myös yhdistyvät hallinnollisesti Helsingin kaupungin linjauksen mukaan.
Varpu Helpinen / Yle

Vesalan ala-aste Helsingin Kontulassa on yksi huonokuntoisista koulurakennuksista. Vanhempainillassa tiedotetaan tänään maanantai-iltana, että oppilaat aloittavat koulunsa ensi elokuussa väistötiloissa, osa parakeissa.

Uusi koulu rakennetaan viereisen, jo remontoidun yläkoulun yhteyteen. Ala- ja yläkoulu ovat yhdistymässä vuonna 2017 hallinnollisesti yhtenäiseksi peruskouluksi Helsingin kaupungin linjauksen mukaan. Uudet alakoulun tilat ovat alustavien suunnitelmien mukaan valmiita vuonna 2020.

Osa Vesalan alakoulun tiloista on ollut käyttökiellossa jo kevään ajan, koska viemäristä on tihkunut likavesiä alapohjaan. Koulussa opiskelee nyt 400 lasta, sata kuudesluokkalaista on jo siirretty sisäilmaongelmien tieltä yläkoulun puolelle.

– Olen saanut tietoa päänsäryistä, hengitystieinfektioista, väsymyksestä, iho-oireista. Tällaisesta ovat minulle kertoneet sekä huoltajat että henkilökunnan jäsenet, koulun rehtori Heli Lehtinen kertoo oppilaiden ja opettajien oireista.

Vuosittainen korjausraha ei riitä

Vesalan alakoulu on juuri nyt suurin ja kiireellisin koulurakennusten ongelma Helsingissä. Mutta ei se ainoa ole: kaikkien Helsingin koulujen korjausvelka on puoli miljardia euroa.

– Koska meillä on niin suuri koulukanta, niin pelkästään jo vuosittainen kuluma on noin sata miljoonaa euroa. Koska korjauksiin on käytettävissä vuosittain noin 60 miljoonaa, se kertoo, että joka vuosi Helsingin koulurakennuksiin syntyy lisää korjausvelkaa, kiinteistöpäällikkö Sari Hildén Helsingin kaupungin tilakeskuksesta toteaa.

Helsingin 180 peruskoulurakennuksesta puolessa on tehty viimeisen kolmen vuoden aikana sisäilmatutkimuksia. Tarkat tiedot löytyneistä ongelmista selviävät Yle Uutisten homekoulukyselystä.

Ongelmat johtuvat monesta syystä

Vesalan ala-asteen oppilaat aloittavat koulunsa ensi elokuussa väistötiloissa, osa parakeissa. Vuonna 1967 rakennettu koulurakennus on niin huonokuntoinen, että se puretaan. Uusi alakoulu valmistuu yläkoulun yhteyteen, koska koulut myös yhdistyvät hallinnollisesti Helsingin kaupungin linjauksen mukaan.
Vesalan ala-aste Kontulassa.Varpu Helpinen / Yle

Ongelmia on kaikenikäisissä rakennuksissa. Kiinteistöpäällikkö Sari Hildénin mukaan se johtuu monesta asiasta.

– Vaatimuksemme sisäilman laadulle ovat kasvaneet ja sen takia vanhoihin rakennuksiin on tehty esimerkiksi uusia ilmanvaihtojärjestelmiä. Mutta niitä ei ole välttämättä osattu tehdä niin, että on otettu sen vanhan rakennuksen rakenteet huomioon ja tästä on aiheutunut ongelmia.

Ilmastointilaitteet ovat esimerkiksi imeneet korvausilmaa rakenteiden läpi.

– Lisäksi tunnistamme nyt menneiden vuosikymmenten riskirakenteet. Sitten meillä on koulukiinteistöissä paljon tätä korjausvelkaa. Kiinteistöjen alkuperäinen käyttötarkoitus on saattanut muuttua. Myös julkisuus lisää huolta, jonka takia näitä sisäilmaongelmia ryhdytään selvittämään paljon herkemmin kuin aikaisempina vuosikymmeniä, Hildén sanoo.

Monet syyttävät sisäilmaongelmista nimenomaan koneellista ilmanvaihtoa.

– Ihmiset voivat paremmin painovoimaisessa ilmanvaihdossa, mutta toisaalta tilankäytön tehokkuusvaatimukset aiheuttavat sen, että emme voi siirtyä pelkkään painovoimaiseenkaan ilmanvaihtoon. Meidän pitäisi hankkia enemmän tutkimustietoa siitä, miten me korjaamme vanhoja rakennuksia niin, että ihmiset voivat niissä hyvin.

Käyttökustannuksista ei voi karsia loputtomiin

Hildén varoittaa varsinkin opetusvirastojen hellimästä muotilauseesta "satsaamme opetukseen ja karsimme seinistä".

– Aina näistä ylläpitokustannuksista tahdotaan mielellään karsia. Mutta se kostautuu toisaalla, jos siivouksesta tai ilmanvaihdon toimivuudesta tingitään.

Hildén sanoo, että modernien ilmanvaihtolaitteiden säätäminen koulurakennukseen ja huolto vaatii teknistä erityisosaamista - ja maksaa.

– Energiatehokkuuden vaatimukset tuovat ilmanvaihtojärjestelmien rakentamiseen ja ylläpitoon vielä lisää ongelmia.

Pääkaupungin kasvu tuo lisää ongelmia

Vesalan ala-asteen oppilaat aloittavat koulunsa ensi elokuussa väistötiloissa, osa parakeissa. Vuonna 1967 rakennettu koulurakennus on niin huonokuntoinen, että se puretaan. Uusi alakoulu valmistuu yläkoulun yhteyteen, koska koulut myös yhdistyvät hallinnollisesti Helsingin kaupungin linjauksen mukaan.
Vesalan ala-aste Kontulassa.Varpu Helpinen / Yle

Myös Helsingin kasvu ja uusi opetussuunnitelma tuovat lisää ongelmia.

– Väkimäärän lisääntyminen on haaste. Pääsääntöisesti uusia kouluja rakennetaan vain uusille alueille kuten Kalasatamaan ja Jätkäsaareen, kuitenkin myös keskusta-alueilla lapsimäärät lisääntyvät. Tämä tarkoittaa sitä, että tilankäyttöä joudutaan tehostamaan, mikä tuo taas omat ongelmansa, kun ilmanvaihto ei välttämättä riitäkään sille isommalle oppilasmäärälle.

Uusi opetussuunnitelma vaatisi muunneltavia tiloja erilaiseen opetukseen.

– Koulujen rakenteet ja tekniikka eivät välttämättä tue tätä. Tämä tuo uusia ongelmia aivan varmasti.

Virkamies toivoo päättäjiltä kahta asiaa.

– Vaikka talous on tiukalla, pidetään päiväkodit ja koulut korjausrakentamisen kärjessä. Ja ollaan johdonmukaisia. Jos vanhemmat ja media pitävät jostakin koulurakennuksesta enemmän meteliä, ei anneta sen vaikuttaa päätöksiin, vaan tehdään ne oikean korjaustarpeen mukaan, Helsingin kaupungin tilakeskuksen kiinteistöpäällikkö Sari Hildén toivoo.

Yle käsittelee kosteus-, home- tai sisäilmaongelmista kärsiviä kouluja laajasti tänään uutislähetyksissään. Aiheesta puhutaan muun muassa A-studiossa klo 21 TV1:ssä.