1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Homeongelma valkenee lääkärin vastaanotolla – Opettajien oireet noteerataan oppilaita useammin

Koulujen sisäilmaongelmat nousevat päivänvaloon useasti työterveyden kautta. Ylen kouluille tekemässä kyselyssä paljastui, että työterveys selvittää sisäilman aiheuttamaa oireilua kouluterveydenhuoltoa useammin. Työ- ja kouluterveydenhuoltoa patistetaankin tekemään entistä tiiviimpää yhteistyötä sisäilmaongelmien kanssa.

Anttilan koulu joutui sisäilmaongelmien vuoksi suureen remonttiin. Kuva: Yle

Kun opettajat alkavat oireilla huonon sisäilman vuoksi, he hakeutuvat yleensä työterveyden vastaanotolle. Mikäli sisäilmasta oireilevia potilaita on paljon, työterveys nostaa asian pöydälle. Oppilaiden oireet puolestaan eivät välttämättä kirjaudu yhteen paikkaan ja monesti kokonaiskuva sisäilmaongelman laajuudesta voi jäädä pimentoon.

– Työsuojelulainsäädäntö on varsin tiukka kaikilla työpaikoilla, niin myös kouluissa. Kouluterveydenhuollon puolella terveydensuojelulaki ei mielestäni ole yhtä velvoittava, jotta se ohjaisi oikeat tahot niihin toimiin, mitä sisäilmaongelmien ratkaiseminen edellyttäisi, sanoo professori Kari Reijula Helsingin yliopistosta.

Ylen ja Helsingin yliopiston yhdessä tekemässä selvityksessä peruskoulujen rehtoreilta kysyttiin koulutilojen kuntoa. Ainakin liki 200 suomalaiskoulussa on ollut kosteus- ja homeongelmia. Sisäilmaongelmista ylipäätään on kärsitty lähes 400 koulussa.

Noin 70 prosentissa vastauksista kerrottiin, että työterveys on selvittänyt opetushenkilökunnan oireilua. Kouluterveyden kohdalla sama luku oli vain 50 prosenttia.

Kysely toimitettiin parilletuhannelle peruskoululle, mukana oli myös lukioita. Siihen vastasi 797 rehtoria, eli saadut vastaukset kattavat noin kolmasosan Suomen peruskouluista.

”Se herätti päättäjät ymmärtämään ongelman”

Viime vuoden marraskuussa Lohjan kaupunginjohto kokoontui Tytyrin koululle ilmoittamaan karuja uutisia. Koulu oli umpihomeessa ja edessä oli purkutuomio. Myös viereinen Anttilan yläkoulu kärsi homeongelmista. Yhdessä ne tarkoittivat sitä, että lähes 700 oppilasta jouduttiin siirtämään väistötiloihin hyvin nopealla aikataululla.

Opettajat ja oppilaat olivat oireilleet jo vuosia. Kuitenkin vasta opettajille ja sen jälkeen myös oppilaille tehdyn terveyskyselyn jälkeen, ongelma nousi virallisesti päivänvaloon.

– Kyselyä verrattiin niin sanottuun terveeseen kouluun ja ne erot olivat huomattavat. Tytyrissä ilmeni äärimmäisen suuria määriä poskiontelo-, ylähengitystieongelmia ja tämä lopulta herätti päättäjät. Me olisimme huomattavasti paremmassa tilassa monen lapsen osalta, jos kysely olisi tehty jo viisi vuotta sitten, sanoo Katja Erikson Tytyrin koulun vanhempainyhdistyksestä

Tilanne on tuttu monesta koulusta. Oppilaiden oireet eivät kirjaudu opettajien tavoin yhteen paikkaan. Monesti opettajat myös oireilevat enemmän, koska viettävät päivät yleensä yhdessä samassa luokassa. Joskus lapsien oireet taas luokitellaan tavalliseksi sairasteluksi, eikä niitä yhdistetä sisäilmaongelmiin.

Oppilaskyselystä saatiin konkreettista tietoa

Kati Pikkarainen

– Meillä oppilaskysely päätettiin tehdä käytännössä saman tien, kun opettajien kyselyssä ilmeni merkittäviä haittoja. Oppilaskyselystä saatiin konkreettista tietoa siitä, kuinka raadollinen tilanne todellisuudessa oli. Sen jälkeen pyörät lähtivät pyörimään nopealla aikataululla, sanoo apulaisrehtori Kati Pikkarainen Tytyrin koulusta.

Vuosien jahkailu muuttui konkreettisiin toimiin vasta, kun sekä oppilaiden ja opettajien oireilu pystyttiin linkittämään yhteen ja samaan ongelmaan.

Työterveys ja kouluterveydenhuolto pontevaan yhteistyöhön

Työterveyshuollolla on olemassa valmiita työkaluja ja toimintamalleja, miten esimerkiksi kosteus- ja homeongelmia tulee lähteä ratkaisemaan. Kuntia kehotetaankin lisäämään yhteistyötä kouluterveydenhuollon ja työterveyshuollon välillä.

– Kouluterveydenhuollon resurssit ovat tänä päivänä varsin ohuet. Kannustankin työterveyshuoltoa ja kouluterveydenhuoltoa pontevaan yhteistyöhön. Ongelmia voidaan lähteä ratkaisemaan yhdessä kuntakohtaisesti niillä resursseilla, joita kunnilla on, sanoo Reijula.

Reijula kannustaa kuntia perustamaan sisäilmatyöryhmiä, joissa on koulun johdon, työntekijöiden ja terveydenhuollon asiantuntijoiden lisäksi kiinteistötoimi, sisäympäristön asiantuntijoita, sekä vanhempien edustaja.

Kouluterveydenhuollon resurssit ovat tänä päivänä varsin ohuet

Kari Reijula

– Voin sanoa pitkällä kokemuksella, että hattunaulakkokeskusteluilla nämä ongelmat eivät ratkea. Asiaan pitää tarttua projektiluontoisesti monialaisella työryhmällä, jolla on selkeät tavoitteet ja aikataulut. Kouluterveydenhuolto tuo yhteistyössä työterveydenhuollon kanssa merkittävän lisäarvon työryhmän toimintaan.

Home ei katoa sitä peittelemällä

Erityiseen asemaan nousee viestintä. Kun puhutaan lasten terveydestä, vanhempien tiedonjano on äärimmäisen suuri. Tytyrin koululla voidaan kokemuksesta sanoa, että rehellinen ja avoin keskustelu johtaa hyviin tuloksiin.

– Tiedon pitää kulkea, vaikka se olisi ikävää kerrottavaa. Meillä sisäilmatyöryhmä piti esimerkiksi koulun johdon ajan tasalla siitä, missä milloinkin mentiin ja miltä koulun jatko näyttää. Se helpotti paljon rehtorin työsarkaa, sanoo Pikkarainen.

Tiedon pitää kulkea, vaikka se olisi ikävää kerrottavaa

Kati Pikkarainen

Lohjalla väistötilat löytyivät lopulta ennätysajassa ja koulun oppilaat sekä henkilökunta ovat tällä hetkellä terveissä tiloissa odottamassa uuden koulun rakentamista. Raskas ja tunteita herättävä homeprosessi saatiin kuin saatiinkin maaliin siten, että lähes jokainen osapuoli on tyytyväinen lopputulokseen.

– Päättävät tahot ottivat vastuuta tilanteesta eivätkä kaunistelleet asiaa yhtään. Minä olen tyytyväinen hyvään lopputulokseen. Kiitos kuuluu kaupungin johdolle, teknisen puolen ihmisille sekä tottakai myös terveydenhuollon ammattilaisille, Pikkarainen toteaa.

Yle käsittelee kosteus-, home- tai sisäilmaongelmista kärsiviä kouluja laajasti uutislähetyksissään tänään maanantaina. Aiheesta puhutaan myös aamu-tv:ssä klo 7.15, Radio Suomen Ajantasassa klo 14 sekä A-studiossa klo 21.