Saako uhria todellakin kuvata onnettomuuspaikalla? – Suomessa poliisi ei saa ottaa tirkistelijältä edes kännykkää

Kuvaamisen yleistyminen onnettomuus- ja rikospaikoilla on saanut ensimmäiset maat reagoimaan kuvaamisen kieltävillä lainmuutoksilla. Suomessa yleisellä paikalla saa kuvata. Poliisi voi korkeintaan kauniisti pyytää "raatokärpäsiä" siirtymään kauemmaksi.

internet
Kännykkäkuvaus profiilikuva
AOP

Suomessa laki kuvaamisesta yleisillä paikoilla on ajalta, jolloin kaikilla ei vielä ollut kännykkää. Meillä kuvaamista yleisellä paikalla ei ole kielletty. Jopa poliisin toimintaa saa meillä kuvata, ellei poliisilla ole mitään aivan erityistä syytä sitä kieltää. Yleensä ei ole.

Esimerkiksi Saksassa Ala-Saksin osavaltiossa viranomaisten mitta täyttyi vuoden takaisen kolarin jäljiltä. Tuolloin poliisi yritti estää kahden ihmisen kuolemaan johtaneen onnettomuuden tirkistelijöitä kuvaamasta ja joutui näiden kanssa käsirysyyn.

Perjantaina Ala-Saksissa esiteltiin lainmuutos, joka kieltää kuvaamisen sakon tai maksimissaan vuoden vankeuden uhalla. Poliisilla olisi uuden lain myötä mahdollisuus kerätä tirkistelijöiltä myös kännykät talteen.

”Ja siirrytäänpä vähän kauemmaksi siitä”

Suomessa poliisin on keksittävä poppakonsteja tai ainakin venytettävä toimivaltaansa, jos julkisella paikalla kuvaavista halutaan eroon. Kännyköitä ei saa ottaa.

Käytännössä poliisin toimivaltaan ainoa istuva keino on pyytää kuvaaja siirtymään kauemmaksi. Poliisilain mukaan silloin voidaan vedota ainakin rikospaikan eristämiseen. Ja ainahan onnettomuuden yhteydessä voidaan puhua jonkinlaisesta rikospaikasta.

Periaatteessa poliisi voi onnettomuuspaikalla kokeilla kehottaa tirkistelijää laittamaan kännykän pois, mutta koska kuvaamista ei saa varsinaisesti kieltää, voi poliisi ainakin periaatteessa todeta henkilön sen jälkeen syyllistyneen niskoitteluun tai haitantekoon.

Suomen laki on kuitenkin niin epäselvä, että poliisin puoleltakin kuuluu jo toiveita kuvaamista koskevan lainkohdan täsmentämiseen. Silloin poliisin olisi onnettomuuspaikoilla helpompi perustella, miksi kuvaaminen ei jossakin tilanteessa ole sopivaa.

Kuvan saa näyttää kaverille, muttei koko koululuokalle

Rikoslain mukaisesti onnettomuuspaikoilla kuvaamiseen liittyy sentään jonkinlaisia rajoituksia. Jos kuvattava henkilö on elossa, saattavat kyseeseen silloin tulla salakatselu tai yksityiselämää loukkaavat säännökset. Salakatselua kuvaaminen on silloin, kun se tapahtuu kotirauhan piirissä tai muilta yleisöltä suojatuissa tiloissa.

Jos oikein mielikuvitusta käytetään, niin kuvaaminen voisi olla myös toisen halventamista, jolloin kyseessä voisi olla kunnianloukkaus. Yleensä kunnianloukkaus on sanallista haukkumista, mutta jos loukkaantuneen silmien eteen mennään kameran kanssa videoimaan, voisi myös sellainen täyttää kriteerit.

Kun kuvaamisesta siirrytään kuvan levittämiseen, löytyy Suomessakin lainkohtia, jolla tekijä saadaan vastuuseen. Yksityiselämää loukkaava tietoa ei saa lähettää.

Kuvien levittämisessä on kuitenkin huomioitava, että jo pelkkä kuvan näyttäminen saattaa olla rangaistavaa, vaikka kuvaa ei edes lähetetä kenellekään. Periaate on se, että kuvaa ei saa näyttää ainakaan laajemmalle joukolle.

_Juttua varten on haastateltu lainsäädännön asiantuntijoita oikeusministeriöstä sekä järjestyspoliisin johtoa. _