Nato-jäsenyys: "Historiallinen mahdollisuus yhdistää Pohjola ja Baltia"

Viro, Latvia ja Liettua näkisivät Suomen ja Ruotsin mieluusti sotilasliitto Natossa. Joidenkin balttien mukaan sillä saataisiin Itämeren alue rauhoitettua.

Yle maailmalla: Riika
Portugalilaiset ottavat neljäksi kuukaudeksi vastuulleen Baltian maiden ilmavalvonnan Espanjalaisilta NATO-tehtävien vuoronvaihdossa. Taustalla espanjalainen Eurofighter Typhoon hävittäjä.
Portugalilaiset ottavat neljäksi kuukaudeksi vastuulleen Baltian maiden ilmavalvonnan Espanjalaisilta NATO-tehtävien vuoronvaihdossa. Taustalla espanjalainen Eurofighter Typhoon hävittäjä.Valda Kalnina / EPA

ŠiauliaiKaksi hävittäjää kaartelee Pohjois-Liettuan taivaalla. Koneet tekevät Šiauliain tukikohdan yli kaksi ylilentoa.

Meneillään on sotilasliitto Naton Baltian ilmavalvontaoperaation vaihtojuhlallisuudet. Espanja ojentaa vetovastuun Portugalille seuraavaksi neljäksi kuukaudeksi.

Portugalilainen everstiluutnantti Francisco Dionisio on jo kolmatta kertaa miehineen Liettuassa.

– Liittolaisena se on meidän velvollisuutemme, hän sanoo.

Ilmavalvontaoperaatio alkoi vuonna 2004, kun Baltian maat liittyivät Natoon. Baltian mailla ei ole lainkaan omia hävittäjiä. Nyt liittolaisten koneita on kahdeksan.

Jos Suomi päättäisi pyrkiä sotilasliittoon, sekin saattaisi osallistua ilmavalvontaan Baltiassa, jos niin päättää. Ilmavalvontaoperaatioon on osallistunut jo 17 Nato-maata.

Tapaukset ovat vähentyneet

Portugalilainen F-16 hävittäjä.
Portugalilainen F-16 hävittäjä.Valda Kalnina / EPA

Nato-koneet nousevat ilmaan vain, jos tutkat havaitsevat Baltian maiden ilmatilassa jotain epäilyttävää. Baltit toivovat, että Naton operaatiota laajennettaisiin niin, että hävittäjät voisivat osallistua tarvittaessa myös taistelutehtäviin.

Vaikka Itämerellä on kevään aikana nähty venäläishävittäjien hurjapäisiä lentoja, tilastojen mukaan toiminta Baltian ilmatilan tuntumassa on rauhoittunut.

Krimin valtauksen jälkeen Naton ilmavalvontaoperaatio kirjasi nelisensataa tapausta vuodessa. Tänä vuonna niitä on ollut paljon vähemmän, kolmen ensimmäisen kuukauden aikana vain 40. Tällä välin Venäjä on osallistunut Syyrian sotaan.

Suomi puhuttaa Ruotsin Nato-keskustelussa

Kahden tunnin ajomatkan päässä Šiauliain lentotukikohdasta sijaitsee naapurimaa Latvian pääkaupunki Riika. Riian art nouveau -keskustassa sijaitsee Ruotsin suurlähetystö.

Ruotsin Latvian suurlähettiläs on Henrik Landerholm. Upseerikoulutuksen saanut Landerholm on työskennellyt muun muassa Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulussa rehtorina sekä johtanut siviilikriisinhallintaoperaatiota Afganistanissa.

Hänen nuorempi sisarensa on Ruotsin entinen kokoomuslainen puolustusministeri Karin Enström.

Ruotsin nykyhallitus ei aio Natoon

Ruotsin nykyhallitus ei hae Nato-jäsenyyttä. Elokuussa Ruotsissa julkaistaan Suomen tapaan selvitys, joka ei ennakkotietojen mukaan puolla Ruotsin Nato-jäsenyyttä. Raportti korostaa kahdenvälisten suhteiden kehittämistä varsinkin Yhdysvaltoihin.

– Kahdenväliset järjestelyt ovat tarpeen siitä huolimatta, liittyykö Suomi tai Ruotsi koskaan Natoon. Nato-yhteistyö on tiivistä, mutta se on myös jäykkää ja päätöksenteko voi olla hidasta, Landerholm muistuttaa.

Suomessa keväällä julkaistu Nato-selvitys korostaa, että Suomen ja Ruotsin suunnitelmat ovat toisiinsa sidotut. Jos Natoon mennään, sinne pitäisi mennä yhdessä, ja poissakin pitäisi pysyä yhdessä.

Suomella on vastaavasti suuri rooli myös Ruotsin Nato-keskustelussa. Erityisesti Natoa vastustavat sanovat, että Suomea ei voi jättää viimeiseksi valtioksi Naton ja Venäjän väliin.

Nato tarvitsisi Suomea tai Ruotsia Baltian puolustamiseen

Portugalilaiset ottavat neljäksi kuukaudeksi vastuulleen Baltian maiden ilmavalvonnan Espanjalaisilta NATO-tehtävien vuoronvaihdossa. Taustalla espanjalainen Eurofighter Typhoon hävittäjä.
Portugalilaiset ottavat neljäksi kuukaudeksi vastuulleen Baltian maiden ilmavalvonnan Espanjalaisilta NATO-tehtävien vuoronvaihdossa. Taustalla espanjalainen Eurofighter Typhoon hävittäjä.Valda Kalnina / EPA

Baltian maat näkisivät mieluusti sekä Suomen että Ruotsin Naton jäseninä. Eri selvitysten mukaan kriisissä sotilasliitto tarvitsisi Ruotsin tai Suomen maaperää Baltian puolustamiseen.

Riiassa hiljattain vieraillut tohtori Igor Sutjagin työskentelee vanhempana tutkijana turvallisuuspolitiikkaan erikoistuneessa, maailman vanhimmassa tutkimuslaitoksessa Royal United Services Institutissa Lontoossa.

Igor Sutjagin vietti 2000-luvun alussa 11 vuotta vankilassa Venäjällä vakoilusta tuomittuna. Hän piti tuomiota vääränä, samoin kansainväliset ihmisoikeusjärjestöt. Sutjagin pääsi länteen osana suurinta kylmän sodan jälkeistä Yhdysvaltain ja Venäjän vakoojavaihtoa vuonna 2010.

Tutkija: "Venäjä rankaisisi Suomea Nato-jäsenyydestä"

Sutjagin sanoo, että hän ei suosittele Suomelle Nato-jäsenyyttä. Ajoitus on väärä.

– Venäjä rankaisisi teitä, tutkija sanoo.

Lähellä Suomen rajaa kulkee Kirovin rautatie, joka yhdistää Pietarin ja pohjoisessa Jäämerellä sijaitsevan Barentsinmeren toisiinsa. Sutjaginin mukaan Suomen sijainti on täydellinen strategisesti tärkeän radan katkaisemiseen, jäsenyys toisi rajalle myös Naton.

Jäämerellä on Venäjän Pohjoinen laivasto ja pääsy arktisille alueille. Suomi kokisi kovaa uhkailua ja ehkä myös taloudellisia sanktioita.

Sutjagin suosittelee, että Suomen hoitaa suhteita Nato-maihin, huolehtii omasta puolustuskyvystä ja terästää kahdenvälistä puolustusyhteistyötä länsimaiden kanssa. Nato-jäsenyys voi olla vuorossa sitten myöhemmin.

"Historiallinen mahdollisuus liittää Pohjola ja Baltia"

Virolainen kansanedustaja Marko Mihkelson johtaa Viron parlamentin puolustusvaliokuntaa. Hän on lukenut Suomessa keväällä julkaistun Nato-selvityksen ja pitää sitä hyvänä alkuna avoimelle turvallisuuspoliittiselle keskustelulle.

– Jäi tunne, että kyseessä on hyvin realistinen käsitys muuttuneesta turvallisuustilanteesta ja Suomen ja Ruotsin roolista siinä, Mihkelson sanoo.

Eikä muuttuneessa turvallisuustilanteessa ole kyse vain Venäjästä, vaan myös muista uusista uhista kuten terrorismista, jonka vastaisessa taistelussa maiden täytyy tehdä keskenään rajat ylittävää yhteistyötä.

Mihkelson muistuttaa, että oli Itämeren alueella syttyvä kriisi minkälainen tahansa, yksikään alueen maa ei jäisi koskemattomaksi. Suomikin on EU:n jäsen ja sillä tavoin sidottu solidaarisuus- eli avunantolausekkeella. Apu voi tietysti olla muutakin kuin sotilaallista.

Mihkelsonin kanta ei kuitenkaan yllätä. Hän haluaa Suomen ja Ruotsin mukaan sotilasliittoon. Hänen mukaansa alue on jo kaikilla muilla tavoin yhdistynyt. Viimeinen osa olisi puolustus.

– Meillä on seuraavien vuosien aikana historiallinen mahdollisuus luoda myös turvallisuuspoliittisesti yhtenäinen alue Baltiaan ja Pohjolaan, hän sanoo.

Mihkelson tietää kokemuksesta miten vahvasti Venäjä voi reagoida. Mutta hän uskoo, että Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys lopulta rauhoittaisi tempoilevaa itänaapuria.