Digikoulussa koodataan itse pelejä – “Hauskempaa kuin kirjoista oppiminen”

Ohjelmoinnista tulee osa peruskoulujen opetussuunnitelmaa syksyllä 2016. Hankasalmen Kuuhankaveden koulun kuudesluokkalaisten muodostamissa pienryhmissä käy kuhina, kun kaikki 26 oppilasta ovat uppoutuneet koodaamisen saloihin. Menossa on ohjelmointiopetusta tarjoava Elisan digikoulu, joka vierailee tänä vuonna kymmenellä paikkakunnalla eri puolilla Suomea.

internet
Digikoulunkäyntiä Hankasalmella.
Kuudesluokkalainen Salla Vilhunen koodaa omaa kauhupeliäJukka Kanninen

Elisan järjestämässä digikoulussa oppilaat pääsivät jo nyt tutustumaan ohjelmoinnin ihmeelliseen maailmaan. 12-vuotias Salla Vilhunen käsittelee tablet-tietokonetta varmoin ottein.

– Mä teen tällaista tarinaa kahdesta möröstä mitkä seikkailee. Tavallaan sellainen kauhupeli, hän naurahtaa.

Tabletilla kaksi mörköä irvistelevät synkässä linnassa. Salla kertoo, että heillä on ollut ohjelmointia koulussa ennenkin.

– Parasta on se, että pääsee itse suunnittelemaan ja tekemään. Vaikeinta on, kun näitä osia on välillä aika vaikea yhdistellä. Pitää katsoa tarkasti aikoja ja paikkoja, toteaa Salla konkarin varmuudella.

Älyimurit ja jääkaapit hyödyntävät koodia

Aluksi käydään läpi teoriaa. Mitä digitalisaatio tarkoittaa ja miten se linkittyy meidän päivittäiseen arkeen. Luokan edessä puhuva Elisan opettaja kertoo kuudesluokkalaisille muun muassa älyimureista ja jääkaapeista. Lapsille selviää, että useat kotona käytettävät laitteet sisältävät ohjelmointikoodeja. Tämän jälkeen käydään läpi mitä on ohjelmointi ja minkälaista koodia erilaiset laitteet hyödyntävät.

Jotkut löytävät siitä itselleen harrastuksen, jotkut jopa uran.

Juha Peltomäki

Kaksipäiväinen koulutus huipentuu, kun teoriaa aletaan siirtämään käytäntöön. Oppilaat ohjelmoivat oman pelin tabletteja hyväksikäyttäen.

Digikoulunkäyntiä Hankasalmella.
Oppitunneilla saa käyttää tablettia esimerkiksi tiedon etsimiseenJukka Kanninen

– Kun kuulimme, että ohjelmointia pitäisi viedä myös kouluihin ja opetussuunnitelmiin, niin halusimme omalta osaltamme olla tietysti tukemassa. Yhteistyössä koulujen ja oppilaitosten kanssa luotiin tämmöinen oma ohjelma. Digikoulu sai näin alkunsa, kertoo Elisan aluejohtaja Juha Peltomäki.

Peltomäki muistuttaa, että tässä kylvetään vasta niin sanotusti siemeniä. Tarkoituksena on näyttää oppilaille yksi tapa miten ohjelmointiin voi tutustua.

– Jotkut löytävät siitä itselleen harrastuksen, jotkut jopa uran. Eivät tietenkään kaikki, mutta tosiasia on, että tämä digitalisaatio vaan vyöryy niiin sanotusti päälle. On osa yleissivistystä ymmärtää, miten nämä järjestelmät ja yhteiskunta toimivat myös tuolla digitaalisessa maailmassa, Peltomäki täsmentää.

Tukihenkilö antaa opettajille vierihoitoa

Kuuhankaveden koulun rehtori Satu Lahti on ollut erittäin innoissaan digikoulun saapumisesta. Koulu on ottanut ilolla vastaan mahdollisuuden antaa oppilaille uusia kokemuksia. Samalla myös opettajat saavat tarvitsemaansa vierihoitoa.

– Tarvitaan jatkuvasti lisää koulutusta myös opettajille tieto- ja viestintätekniikan asioissa. On osoittautunut tehokkaaksi tavaksi, että meillä on tänä vuonna ollut määräaikainen pedagoginen tietojärjestelmien tukihenkilö, Lahti kertoo.

Tukihenkilön tehtävänä on toimia luokassa opettajan työparina ja olla myös heidän käytettävissä. Opettajat saavat samalla koulutusta ja rohkeutta kokeilla uusia asioita. Tällainen pedagoginen tukihenkilö on Eija Pääkkönen.

Digikoulunkäyntiä Hankasalmella.
Simo Mannisen pelissä hahmot joutuvat katutappeluunJukka Kanninen

– Oikein hyvältä näyttää. Todella hyvä tekemisen meininki noilla kuudesluokkalaisilla, hän huikkaa.

Pääkkösen mukaan suurimpia haasteita tällaisessa projektissa on sen mielekkäänä pitäminen. Nykypäivän ala-asteen oppilaille tietokoneiden maailma on arkipäivää.

Näin ison ryhmän ollessa kyseessä, pitää ottaa huomioon vaihtelut oppilaiden taitotasossa. Tehtävien tulee olla sopivan vaativia ja tekemistä pitää olla riittävästi koko ajan.

– Monet tämän ikäiset käyttävät kotonakin todella paljon tietokoneita. Tämä ohjelmointi on nyt poppista ja moni on asentanut näitä ohjelmia myös kotikoneelle, Pääkkönen naurahtaa.

“Ei tämä ole mitään rakettitiedettä”

Päällimmäiseksi nousee ajatus opettajien ammattitaidon riittävyydestä, kun kyseessä on ohjelmoinnin opettaminen. Varmasti on kysyntää myös opettajille suunnatuissa digimaailman tukiasioissa.

Opettajat ovat olleet innokkaita. Tämän vuoden aikana moni pelko on väistynyt, kun on saanut tukea sinne oppitunnille.

Eija Pääkkönen

– Tämä on ollut opettajillekin hieno tilaisuus päästä olemaan yhtenä oppilaana mukana oppimassa jotain uutta. Tärkeimpänä on nähdä miten ohjelmointia voi siinä omassa oppiaineessa käyttää, kertoo Pääkkönen ja jatkaa opettajien ottaneen digimuutoksen vastaan hyvin.

– Opettajat ovat olleet innokkaita. Tämän vuoden aikana moni pelko on väistynyt, kun on saanut tukea sinne oppitunnille. Samalla ovat huomanneet, että ei tämä ole mitään rakettitiedettä, hän nauraa.

Moni opettaja turvautuu mieluummin turvalliseen liidun ja liitutaulun yhdistelmään. Haasteena onkin saada heidät jatkossa entistä enemmän käyttämään hankittuja laitteita ja järjestelmiä.

– Varmasti eniten on kiinni rohkeudesta ottaa se ensimmäinen askel. Intoa ja motivaatiota löytyy, mutta pelätään epäonnistumista ja sitä jos ei osatakaan tarpeeksi hyvin, rehtori Lahti kertoo.

– Kokeillaan ja uskalletaan ottaa riskejä. Lisäksi on tukihenkilö näyttämässä esimerkkiä siinä vieressä. Koulun tehtävä on mahdollistaa opettajille koulutuksia ja tarjota tällaisia digikoulupäivän kaltaisia kokemuksia, hän jatkaa.

Vanhempien toiveissa somekasvatusta

Rehtori Lahden mukaan opetussuunnitelmaa tehtäessä koulu järjesti oppilaiden vanhemmille keskustelutilaisuuden.

– Vanhemmilta tuli toivetta teknisen osaamisen opettamisesta, kuten tekstinkäsittelyä ja kymmensormijärjestelmää. Paljon myös toivottiin opetusta siihen, että lapsi osaisi seikkailla siellä internetin ihmeellisessä maailmassa ja sosiaalisessa mediassa. Siellä on kuitenkin paljon sellaista mihin lasten on hyvä osata varautua, rehtori muistuttaa.

Hauskempaa, kuin kirjoista lukeminen

Kuudesluokkalaisten mielestä digitaalisen opetuksen tuleminen osaksi opetussuunnitelmaa ensi syksynä, on pelkästään hyvä asia. Myös 12-vuotias Salla on samaa mieltä.

Kannattaa aloittaa sellaisesta aika helposta. Sitten vähitellen voi lisätä vaikeutta. Se on hauskaa!

Salla Vilhunen

– Me on tehty näitä jo aika paljon ja on kiva päästä jatkamaan. On tämä ainakin hauskempaa, kuin perus kirjoista lukeminen, Salla sanoo ja jatkaa ohjelmointia vierustoverinsa kanssa.

Kuuhankaveden alakoulussa tietoteknisiä välineitä käytetäänkin opetuksessa jatkuvasti.

– Tunneilla jos vaikka haetaan tietoa jostakin asiasta, niin läppäreitä ja omia puhelimia saa käyttää, Salla kertoo.

Sallalla on myös selkeä neuvo lapsille, jotka saattavat suhtautua ohjelmointiin epäluuloisesti.

– Kannattaa aloittaa sellaisesta aika helposta. Sitten vähitelle voi lisätä vaikeutta. Se on hauskaa!