Kuka on vastuussa homekouluista? Kymmenen vastausta yleisön kysymyksiin

Mikä aiheuttaa koulujen homehtumisen? Miksi asioista vaietaan ja niitä salataan? Kokosimme vastauksia yleisöä askarruttaviin kysymyksiin koulujen sisäilmaongelmista. Yle selvitti ongelmien laajuutta ja julkaisi tulokset homekoulukoneessaan maanantaina. Sisäilmaongelmia on ollut sadoissa suomalaiskouluissa.

Kotimaa
Tyhjä koululuokka muuttolaatikoineen.
Ville Välimäki / Yle

Mitä sinä haluaisit tietää homekouluista ja koulujen sisäilmaongelmista?

Tämä oli kysymys, jonka esitimme lukijoillemme viikko sitten tiistaina. Aihe poiki kymmeniä kommentteja. Niiden joukosta valitsimme kymmenen kiinnostavinta ja yleisöä eniten askarruttavaa kysymystä.

Tässä jutussa yleisön esittämiin kysymyksiin vastaavat arkkitehti, Suomen hyvinvointikoulu -yhdistyksessä mukana oleva Maria Nordin, rakennusterveys- ja sisäilmasto-asioiden toimialajohtaja Juhani Pirinen FCG Finnish Consulting Groupista ja työterveyden professori Kari Reijula Helsingin yliopistosta.

1. Mikä aiheuttaa koulujen homehtumisen?

Maria Nordin: Syitä on monia. Uusissa rakennuksissa ongelmana on usein rakennusaikainen kosteus.

Juhani Pirinen: Ikä. Suomalainen koulu on keskimäärin 50 vuotta vanha. Toinen syy on, että silloin kun koulut tehtiin, ne tehtiin kovalla kiireellä. Otettiin uutta rakennusteknologiaa käyttöön, uusia rakennustapoja, rakennusmateriaaleja. Se, miten materiaaleja olisi pitänyt käyttää, jäi tutkimatta. Taloissa on sellaisia riskirakenteita, mitä ei nykyään saa käyttää.

Kari Reijula: Rakennusten – myös koulujen – kosteusvauriot johtuvat useimmiten vesivahingoista, rakennusten ikääntymisestä, rakennus- ja suunnitteluvirheistä, vääristä materiaaleista, käyttöön liittyvistä seurauksista. Kosteusvauriot ovat varsin yleisiä. Vähäisiä kosteusvaurioita on joka rakennuksessa.

2. Ovatko sisäilmaongelmat sama asia kuin home – miten niiden aiheuttamat oireet eroavat toisistaan?

Kari Reijula: Eivät ole. Kosteus- ja homevauriot ovat yksi mutta eivät ainoa sisäilmaongelma. Yleisempiä rakennuksissa ovat ilman tunkkaisuuden, lämpöolojen, hajujen, pölyn ja lian aiheuttamat olosuhdevaikutukset ja oireilu.

Kosteusvaurioihin liittyy kohonnut riski hengitystieoireisiin ja -sairauksiin, kuten astmaan.

Kosteusvaurioihin liittyvät oireet eivät eroa yleensä muiden sisäilmaongelmien oireista. Yleensä sisäilmaan liittyvät oireet ovat silmien ja hengitysteiden ärsytyksen kaltaisia. Ne menevät ohi, kun ollaan pois huonolaatuisesta sisäilmasta.

3. Kuka on viime kädessä vastuussa siitä, että ihmiset sairastuvat julkisista tiloista?

Maria Nordin: Opettajia suojaa työturvallisuuslaki. Lasten osalta vastuu asiaan puuttumisesta on käytännön tasolla usein heidän vanhemmillaan. [Sosiaali- ja terveysministeriöstä kerrotaan, että kunnalla on sekä kuntalain että erityislainsäädännön nojalla yleinen vastuu oppilaiden ja opiskelijoiden terveydestä, turvallisuudesta ja hyvinvoinnista.]

Rakennuksen kunnosta vastaa viime kädessä rakennuksen omistaja.

Juhani Pirinen

Juhani Pirinen:Rakennuksen kunnosta vastaa viime kädessä rakennuksen omistaja. Silloin kun julkinen tila on jonkun työpaikka, sisäilmaongelma on työsuojelukysymys. Työolosuhteista vastaa työnantaja ja rakennuksesta omistaja. Tämä ei aina ole sama taho.

4. Millainen on rakentajan vastuu?

Juhani Pirinen: Rakentaja vastaa siitä, että rakennus on tehty suunnitelmien, olemassa olevan lainsäädännön ja hyvän rakennustavan mukaisesti. Rakentajan vastuu rakenteista ulottuu kymmenen vuoden päähän valmistumisesta.

5. Miksi rakennetaan niin kiireessä, ettei kuivatuksia malteta tehdä kunnolla loppuun saakka?

Maria Nordin: Suojaaminen on kallista. Osa virheistä tehdään myös sääntöjä noudattaen. Tiedon puute on yksi syy.

Juhani Pirinen: Hyvä kysymys. Itse en pysty ymmärtämään, mitä merkitystä kahdella kuukaudella on, jos talo tehdään sadaksi vuodeksi. Asiaa ohjaa markkinatalous: Rakennus alkaa tuottaa vasta, kun se on valmis. Siinä vaiheessa, kun se on rakenteilla, se ei tuota mitään.

Kari Reijula: Ei ole mitään hyvää perustetta – ei ainakaan rakennuksen kunnon kannalta – rakentaa kiireellä ja hutiloiden. Eri asia on rakentaa tehokkaasti ja hyvin.

6. Miksi sisäilmaongelmia on niin paljon juuri nyt?

Maria Nordin: Ongelmia on paljon, sillä tietoisuus aiheesta on kasvanut. Ihmiset osaavat hakea syitä sairastelulleen.

Kari Reijula: Julkinen rakennuskanta on suurelta osin ikääntynyt ja riittämättömästi peruskorjattu. Toisaalta sisäilmaongelmat on tunnistettu, niistä puhutaan ja niitä myös tutkitaan. Ongelmia on ollut toki aikaisemminkin. Nyt elämme aikaa, jolloin 1950- ja 1960-luvuilla rakennetut koulut ovat elinkaarensa päässä tai ainakin edellyttäisivät mittavia korjauksia.

7. Miksi asioista vaietaan ja niitä salataan?

Taloudelliset intressit estävät tutkimisen. Ei ole yksittäisten osakkeenomistajien etu tutkia taloyhtiön rakenteita. Myöskään kaupungeilla ei ole intressejä tutkia.

Maria Nordin

Maria Nordin:Taloudelliset intressit estävät tutkimisen. Tiedän useita kerrostaloyhtiöitä, joissa on massiivisia ongelmia. Ei kuitenkaan ole yksittäisten osakkeenomistajien etu tutkia taloyhtiön rakenteita – ihmiset joutuisivat vaikeuksiin, kun asuntoja ei voisi myydä. Myöskään kaupungeilla ei ole intressejä tutkia, suuren kerrostalon tutkiminen voi maksaa puolikin miljoonaa euroa.

Juhani Pirinen: Tänä päivänä ei vaieta ja salata niin paljon kuin aikaisemmin. Mutta jos näin tapahtuu, se liittyy siihen, että rakennusten korjaaminen on kallista, jos se tehdään kunnolla.

Kari Reijula: Joissakin tilanteissa sisäilmaongelmaa ei ole osattu tai haluttu raportoida laajemmin, ei edes tilojen käyttäjille. Asiallinen viestintä on tutkitusti edistänyt luottamuksen ilmapiiriä ja sitouttanut hakemaan yhdessä ratkaisuja. Toisaalta ongelmana ovat olleet vaikeaselkoiset tutkimusraportit, joista kiinteistön omistaja tai tutkimuksen tilaaja ei ole pystynyt tekemään selkeitä johtopäätöksiä raportoitavaksi.

8. Mitkä ovat terveysvaikutukset, jos viettää sisäilmaongelmaisissa rakennuksissa koko lapsuus- ja nuoruusaikansa – varhaiskasvatuksesta toisen asteen tutkintoon?

Kari Reijula: Tutkimusten mukaan sisäilmaongelmista ei yleensä jää pysyvää sairautta, vaan tilat voidaan saada kuntoon ja tilan käyttäjät oireettomiksi. Tästä huolimatta koulut ja päiväkodit olisi pidettävä nykyistä paremmassa kunnossa, jotta sisäilmaan liittyvää oireiluakaan ei esiintyisi.

9. Ovatko asiat paremmin yksityisten yritysten työtiloissa?

Yksityisissä toimistoissa tuotantotila on tuotannon väline. Jos ihmiset eivät voi hyvin, he tekevät tehottomasti töitä. Sen jälkeen asialle tehdään jotain.

Juhani Pirinen

Juhani Pirinen:Ehkä hieman. Se johtuu siitä, että yksityisissä toimistoissa ja muissa tuotantotiloissa tuotantotila on tuotannon väline. Jos väline ei ole kunnossa, tuotanto hiipuu. Jos ihmiset eivät voi hyvin, he tekevät tehottomasti töitä. Sen jälkeen asialle tehdään jotain, jotta työteho säilyisi.

10. Miten tämä ongelma aiotaan ratkaista?

Kari Reijula: Asiallista ja tutkittua tietoa tarvitaan lisää – hyvistä käytännöistä ongelmien varhaiseen tunnistamiseen ja ratkaisemiseen. Lisää osaamista tarvitaan rakennusten suunnitteluun ja itse rakentamiseen. Peruskorjaukset on tehtävä ajallaan. Ennakoidaan, jotta vaurioita ei ehdi edes syntyä. Ongelmien tunnistaminen, korjaussuunnittelu ja remonttien toteutus on tehtävä ammattitaidolla.

Juttua muokattu 18.5. kello 14:29: Täsmennetty Maria Nordinin vastausta kolmanteen kysymykseen. Lisätty sosiaali- ja terveysministeriön kommentti.