Biokaasussa piilee satojen miljoonien potentiaali – etenkin maataloudessa

Biokaasussa piilee iso potentiaali. Jos kaikki hyöty otetaan irti, biokaasun taloudellinen arvo on vuosittain useita satoja miljoonia euroja. Suomessa potentiaalia on hyödynnetty vasta vähän. Edelle kiilaavat muun muassa Ruotsi ja Saksa. Sitran perjantaina julkaistussa selvityksessä arvioidaan, että biokaasua voitaisiin hyödyntää nykyistä enemmän etenkin maataloudessa.

talous
Biokaasuasema.
Isto Janhunen / Yle

Sitranselvityksessä (siirryt toiseen palveluun)arvioidaan, että maataloudessa lantaan ja peltobiomassoihin, kuten nurmeen ja olkiin, on sitoutunut runsaasti ravinteita ja energiaa, joita ei nykyään hyödynnetä juuri lainkaan.

Saksa on maatilojen osalta esimerkillinen.

Mirja Mutikainen

– Ruotsi on liikennebiokaasun edelläkävijä, siellä on jo vuosia ollut kymmenkertainen määrä liikennekaasun jakeluasemia verrattuna Suomeen. Saksa taas on maatilojen osalta esimerkillinen, kertoo liiketoimintapäällikkö Mirja Mutikainen Ramboll Oy:stä.

Tulevaisuudessa siintävät maatilojen omat biokaasulaitokset, missä tuotettaisiin sähköä ja lämpöä tilan tarpeisiin. Ajatus on maatiloille houkutteleva, sillä biokaasua tuotetaan mädättämällä ja samalla syntyvä mädätysjäännös pitää sisällään typpeä ja fosforia eli tärkeimpiä lannoitteita. Mädätysjäännöksen jalostaminen lannoitteeksi vaatii kuitenkin vielä ponnisteluja.

– Lannoitteen tuotanto osana biokaasun tuotantoa on vielä kehittymätöntä, mutta tämä on varmasti yksi kehitystrendi, joka on lähdössä voimakkaammin liikkeelle, Mirja Mutikainen arvioi.

Säädökset selkeämmiksi

Sitra näkee selkeyttämisen varaa myös säädöksissä. Sitran johtavan asiantuntijan Jaana Pelkosen mukaan kaikkia raaka-aineita ei tällä hetkellä voida vielä hyödyntää.

Biokaasun kehittämisessä on vielä paljon ongelmia.

Jaana Pelkonen

– Biokaasun kehittämisessä on vielä paljon ongelmia. Esimerkiksi monet maatilakohtaiset laitokset eivät ole kannattavia, Pelkonen huomauttaa.

Koko maan mittakaavassa lannan ja peltobiomassan hyödyntäminen olisi erittäin kannattavaa. Ramboll on laskenut, että jos kaikki hyödynnettävissä oleva raaka-aine valjastatteisiin biokaasun tuotantoon, olisi typen ja fosforin taloudellinen arvo uositasolla noin 190 miljoonaa euroa ja energiapotentiaalin arvo liikennebiokaasuna noin 700 miljoonaa euroa.

Keski-Suomesta biokaasun mallimaakunta

Sitra ryhtyy ratkomaan biokaasun käytön esteitä Keski-Suomessa yhdessä Keski-Suomen liiton kanssa. Ajatuksena on kehittää Keski-Suomesta biokaasun mallimaakunta ja esimerkki muulle Suomelle. Tärkeimpänä kehityskohteena Sitrassa pidetään yhteistyötä. Esimerkiksi maataloudessa yhteistyö voisi tarkoittaa maatilojen yhteisiä biokaasulaitoksia.

Tavoitteena on kehittää biokaasun ympärille liiketoimintaekosysteemejä. Käytännössä se tarkoittaa, että biokaasun tuotanto, jakelu ja käyttö toimivat saumattomasti ja tukevat toisiaan. Yritysten ja tutkimuslaitosten rinnalle Mirja Mutikainen nostaa kunnat.

– Julkiset hankinnat ovat yksi keino, jolla saadaan lisättyä biokaasun käyttöä. Ja onhan se niin, että kaikissa uusissa asioissa käynnistysvaihe vaatii määrätietoista ja tavoitteellista julkista tukea, Mutikainen summaa.

Liikenteeseen lisää bioenergiaa

Hallitusohjelmassa biokaasun käytön lisäämiseen suhtaudutaan myötämielisesti. Hallituksen tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä liikenteen polttoaineiden bio-osuus on noussut 40 prosenttiin.

Polttoaineet eivät kilpaile keskenään vaan tukevat toisiaan.

Jaana Pelkonen

– Pelkästään biokaasulla tähän ei päästä, mutta biokaasu on hyvä lisä kokonaisuuteen, Jaana Pelkonen toteaa.

Biokaasun rinnalla tarvitaan siis puuperäisiä polttoaineita ja sähköautoja. Pelkosen mukaan polttoaineet eivät kilpaile keskenään vaan tukevat toisiaan.

– Biokaasu perustuu usein sellaisiin orgaanisiin raaka-aineisiin, joita tällä hetkellä ei hyödynnetä eli se ei kilpaile metsäteollisuuden tai metsäraaka-aineen käytöstä samalla tavalla kuin esimerkiksi jotkut nestemäiset biopolttoaineratkaisut.