Lasinpuhaltajan urakka MM-kisoissa: kello raksuttaa, yleisö odottaa ja suurin pitäisi puhaltaa

Kello mittaa aikaa ja suurinta pitäisi saada aikaan. Kuten sadun sankareiden, myös lasinpuhaltajien on suoritettava kolme tehtävää MM-kilpailuissaan. Vati, lieriö ja pallo ovat tehtävät.

kulttuuri
Lasinpuhaltaja puhaltaa lieriötä alan MM-kilpailuissa
Tiina Kokko / Yle

Iittalan lasitehtaan suupuhallushallissa lämpö alkaa nousta. Lasinpuhalluksen MM-kisat ovat käynnissä. Kilpailijoita on 32. Kerrallaan lasia on puhaltamassa kaksi kilpailijaa, muut jännittävät tuoleillaan lähettyvillä.

Kun yksi on saanut tehtävänsä suoritettua, on toinen lavalla oleva kilpailija noin puolivälissä urakkaansa. Yhden kisaajan poistuessa lavalta, toinen astuu tilalle.

Lasiuunit hohkaavat, runsaslukuinen yleisö taputtaa, kilpailun selostaja nostattaa tunnelmaa. Suoritus voi mennä nappiin, mutta karahtaa myös kiville, jos vati, lieriö tai pallo epäonnistuu.

Tehtäviä on siis kolme: puhaltaa mahdollisimman suuri, vati, lieriö ja pallo. Jokaista tehtävää kohden on aikaa kuusi minuuttia. Kun vati on puhallettu, jatkoon päässeille annetaan yksi oljenkorsi eli yksi uusintamahdollisuus. Mutta vain yksi.

"On isompiakin vateja puhallettu"

Kova urakka, myöntää Arto Vilkki ensimmäisen tehtävän jälkeen. Vadin halkaisijalle tuli mittaa 550 millimetriä. Sillä irtosi jaettu ensimmäinen sija ja tietenkin jatkopaikka seuraavaan osioon.

– On niitä isompiakin vateja puhallettu ja varsinkin treeneissä tulee, mutta tämä kilpailutilanne. Se on yksi ja ainoa, joka tehdään, se on sitten se, mikä tulee.

Tuomarit mittaavat lieriötä lasinpuhalluksen MM-kisoissa
Tuomarit mittaavat lieriön pituutta.Tiina Kokko / Yle

Vilkki on tyytyväinen suoritukseensa, ja miksei olisi, kun kärkipaikka on käsissä.

Vilkin mukaan hankalinta on lieriön puhaltaminen.

– Se kun on sekuntipeliä, koska se lähtee valuttamaan, ettei se mene lattiaan tai jää lyhkäiseksi, kuvailee Vilkki kuuman lasimassan käyttäytymistä.

Arto Vilkillä on takanaan jo 17 vuotta lasinpuhallusta Iittalan lasitehtaalla. Jo kolmannessa polvessa. MM-kisoissa hän on seitsemättä kertaa. Kuulemma nuorempana kisoissa jännitti enemmän.

– Tämä on tekniikkalaji, ei tässä voimalla pärjää, tietää Vilkki.

"Tehtaalla olisi paikka auki"

Myös Heikki Ollitervo aloitti kilpailut mainiosti sijoittumalla 10 joukkoon.

Vähän varman päälle täytyi ottaa, kun katsoi tulostaulua, mutta suhtkoht tyytyväinen olen tulokseen.

Heikki Ollitervo

– Tämähän on ihan hienoa, pääsee vähän irti tästä arjesta. Loistava tapahtuma, Ollitervo kommentoi MM-kisoja.

– Vähän varman päälle täytyi ottaa, kun katsoi tulostaulua, mutta suhtkoht tyytyväinen olen tulokseen, sanoo lasinpuhaltaja vadin jälkeen.

Ollitervo on Iittalan lasitehtaan omaa väkeä. Hän on ollut tehtaalla töissä jo parikymmentä vuotta. Mutta miten miehestä tuli lasinpuhaltaja?

– Senaikainen vuokraemäntäni sanoi, että tehtaalla olisi paikka auki, ja hän on sopinut treffit portille, että mene sinne. Selvä.

Ennätyspallo vuodelta 1987

Iittala Cup, lasinpuhalluksen maailmanmestaruuskilpailut järjestetään joka toinen vuosi. Tänä vuonna kisattiin jo yhdeksättätoista kertaa.

Suomalaisten tai Suomessa työskentelevien lasinpuhaltajien lisäksi tänä vuonna kilpailuun otti osaa myös hollantilainen vieras sekä puhaltajia Sloveniasta.

Lasinpuhaltajat odottavat kilpailuvuoroaan
Toiselle kierrokselle päässeet kilpailijat seuraavat kanssakilpailijoiden edesottamuksia.Tiina Kokko / Yle

Vuonna 2014 kilpailun voittajaksi selviytyi ensimmäistä kertaa unkarilaispuhaltaja József Újfalusi, joka työskentelee Iittalan lasitehtaalla.

Koko kilpailuhistorian suurimman pallon on puhaltanut Keijo Kopra vuonna 1987. Ennätyspallon halkaisija oli 593 millimetriä. Suurin vati, halkaisijaltaan 666 milliä, on vuodelta 2000.

Suurin lieriö puolestaan puhallettiin vuonna 1994, ja sille tuli mittaa 4 271 millimetriä.

Jokohan tänä vuonna kirjoitetaan ennätyksiä uudelleen, ainakin vadissa jäätiin alle voimassaolevan kisaennätyksen.