Tutustumiskurssi vie ilmailun ensikertalaisenkin taivaalle

Ilmailuharrastuksen pariin kaivataan Meri-Lapissa lisää innostuneita. Kipinää moottorilentämisen harrastamiseen istutettiin viikonloppuna tutustumiskurssilla, jossa ensikertalaisetkin pääsivät kokeilemaan pienkoneen ohjaamista.

ilmailu
Jenny Hirsikangas lentää pienkonetta.
Antti Heikinmatti / Yle

Ilmailun ja erityisesti moottorilennon pariin kaivataan Meri-Lapissa uusia harrastajia. Moni pienkonepilotti on jo työiän ohittanut, joten uutta verta tarvittaisiin ukkoutumisen estämiseksi.

Uusien harrastajien houkuttelemiseksi Pohjolan Moottorilentäjät järjestää vuosittain tutustumiskursseja, joilla ensikertalainen pääsee sisään harrastukseen pienellä rahallisella panoksella. Tuntumaa lentämiseen saa kuitenkin jo ensi kerralla.

Tyypillisiä kurssilaisia on yleensä kahta lajia: keski-ikäisiä miehiä unelmaansa toteuttamassa ja nuoria lentäjän urasta haaveilevia.

Tämänkertaiselle tutustumiskurssille saapunut torniolainen Jenny Hirsikangas ei täytä kumpaakaan määritelmää. Omien sanojensa mukaan hän ei ole käynyt lähelläkään moisia lentolaitteita ennen tutustumiskurssilla lennettävää ensimmäistä lentotuntia.

Pienkone kääntyy polkimilla

Pohjolan Moottorilentäjien koulutuspäällikkö Juhani Järvenpää opastaa alkuun varmoin ja kokenein ottein. Koneen ensikäynnistys on jo suoritettu, joten oppilaan istuttua pilotin paikalle voidaan suoraan ruveta käymään läpi hallintalaitteistoa ja mittareita.

– Polkimia on kaksi, ja niissä on kaksi osaa: yläpuoli ja alapuoli. Kummallakin osalla ohjataan eri asioita, Järvenpää neuvoo.

Juhani Järvenpää opastaa lentäjäoppilas Jenny Hirsikangasta.
Juhani Järvenpää ja Jenny Hirsikangas käyvät ennen lentoonlähtöä läpi koneen hallintalaitteita. Mittareita ja säätöjä on reilusti enemmän kuin henkilöautossa.Antti Heikinmatti / Yle

Auton rattia pyörittäneelle tuntuu oudolta, että konetta ei maassa ohjata ollenkaan rattia muistuttavalla ohjainsauvalla. Kone kääntyy, kun polkimilla käsketään sivuperäsintä ja pyöräjarruja.

Hirsikangas ja Järvenpää käyvät läpi ohjaussauvan, kaasuvivun, trimmin, rikastimen ja kaasuttimen lämmityksen vivut ja lukuisat mittarit Pohjolan Moottorilentäjien Cessna 172 -koneen kojetaulussa.

– Tuossa on keinohorisontti, tuossa variometri joka mittaa pystysuuntaista nopeutta eli sitä miten nopeasti kone nousee tai laskee. Tuossa radiosuunnistusjärjestelmän mittari, tästä nähdään polttoainetankkien tilanne ja tuosta pakokaasun lämpötila...

Tietoa kojetaulussa on moninkertaisesti enemmän kuin tavallisen auton mittaristossa, mutta tarvittavista instrumenteista tulee selvä ja ensikertalainen on valmiina starttaamaan.

Ilmojen halki käy lentäjän tie...

Ennen lentoonlähdön eri vaiheita käydään läpi vastaavat kohdat tarkistuslistasta.

Pienkoneen tarkistuslista.
Tarkistuslistan huolellisella läpikäymisellä varmistutaan siitä, että lento sujuu suunnitelmien mukaan ja turvallisesti.Antti Heikinmatti / Yle

– Yhdeksänkymmentä yhdeksän prosenttia lennolla sattuneista hankaluuksista johtuu puutteellisesta valmistautumisesta, Järvenpää muistuttaa.

Kiitoradan päässä Jenny Hirsikangas kuittaa lähtöaikeet radioon.

– Kemi liikenne, oscar hotel india foxtrot foxtrot selvä lentoon lähtöön, kiitorata 18.

Kaasu auki ja kevyt Cessna nousee nopeasti kohti yläilmoja. Kolmen vartin lentotunnin aikana kierrellään ja kaarrellaan Kemin yllä, opetellaan radiosuunnistuksen alkeita ja ihaillaan keväistä Meri-Lappia.

Lupakirjaoppilaat vähenemään päin

Kun kone on turvallisesti takaisin maan pinnalla, istuu mietteliäs mutta silminnähden vaikuttunut ensikertalainen Pohjolan Moottorilentäjien kerhotilassa täyttämässä elämänsä ensimmäistä lentopäiväkirjan lehteä.

Jäikö kipinä?

– Kyllä kurssille ilmoittautumista pitää vakavasti pohtia, tuumaa Jenny Hirsikangas.

Pienkone laskeutumassa kentälle, lentäjäoppilas Jenny Hirsikangas ohjaamossa.
Laskussa konetta ajetaan melkein kaasu kiinni. Vauhtia säädellään nokkaa nostamalla ja laskemalla.Antti Heikinmatti / Yle

Pohjolan Moottorilentäjien koulutuspäällikkönä toimiva Järvenpää harmittelee, että uusia lentolupakirjakurssioppilaita on viime vuosina ollut vähenevässä määrin.

– Tänä vuonna meillä on yksi oppilas ja yksi lennonopettajaksi opiskeleva. Viime vuonna ei ollut yhtään, mutta se on ollut poikkeusvuosi. Parhaina aikoina kurssilaisia oli jopa parikymmentä kesässä, Järvenpää laskee.

Ilmailu on kallis harrastus – tai sitten ei

Mielikuva ilmailusta on usein sellainen, että se syö rahaa lampaiden lailla. Juhani Järvenpää ja Juhani Orasvuo muistuttavat kuitenkin, että harrastaa voi myös kukkaron mukaan.

– Jos nollista lähtee ja suorittaa moottorilentämiseen vaadittavan LAPL-lupakirjan, siihen kuluu noin seitsemän, kahdeksan tuhatta euroa. Mutta esimerkiksi etsintälentotoiminnassa voi edetä johtoon asti ilman lupakirjaa. Joku muu istuu pilotin penkillä ja itse toiminnan johtaja istuu vieressä, Orasvuo sanoo.

Orasvuo muistuttaa, että lentämistä voi verrata vaikkapa purjehdukseen: halvimmillaan voi harrastaa optimistijollalla, mutta samaa harrastusta ovat maailmanympäripurjehduksetkin.

– Meillä on melkein satakunta jäsentä, joista kolmasosa lentää ja heistä ehkä kolmasosa lentää aktiivisesti.

Cessana 172 Kemi-Tornion lentoaseman platalla.
Pohjolan Moottorilentäjillä on kaksi Cessna-pienkonetta. Konekapasiteettia on sopivasti, sillä tunneista ei tarvitse tapella, mutta toisaalta koneet eivät seiso liikaa joutilaanakaan.Antti Heikinmatti / Yle

Pohjolan Moottorilentäjien toimintaa edesauttaa se, että seura tekee tiivistä yhteistyötä kahden muun ilmailuseuran kanssa. Purjelentäjille he tekevät hinauslentoja ja toimivat myös laskuvarjohyppääjien pilottina.

Lentoaseman kohtalo huolettaa

Tällä hetkellä harrastuksen kannalta ikävä pilvi taivaanrannassa on Kemi-Tornio -lentoaseman kohtalo. Jos huonoin mahdollinen toteutuu ja kaupallinen lentotoiminta lakkaa, hyytyy myös ilmailuharrastus Etelä-Lapissa.

Se olisi harmi, sillä vaikka Pohjolan Moottorilentäjät on valtakunnallisesti pieni kerho, on sillä Lapin harrasteilmailussa keskeinen asema.

– Me olemme ainoa kerho joka kouluttaa lentäjiä. Koulutusalue ulottuu aina tuonne Sodankylään asti, Juhani Järvenpää sanoo.