Suomen rahoittamalla kehityshankkeella vastoinkäymisiä Keniassa

Ryhmä paimentolaisia on haastanut Turkanan tuulipuiston rakennuttajan oikeuteen. Tapauksessa on paljon yhtäläisyyksiä kehitysrahasto Finnfundin hankaluuksien kanssa Hondurasissa.

Ulkomaat
Tuuliturbinien perustuksia pystytetään Turkanajärven tuulipuistoon.
Tuuliturbinien perustuksia pystytetään Turkanajärven tuulipuistoon.Jenny Matikainen / Yle

Suomen kehitysrahoitusyhtiö Finnfund on mukana rahoittamassa Afrikan suurinta tuulipuistoa Turkanajärven tuntumaan Keniaan 17 miljoonalla eurolla. Puistoon tulee 365 tuulimyllyä, ja se on rakennettu suunnilleen puoliväliin.

Kuulostaa hienolta: puhdasta energiaa köyhään afrikkalaiseen maahan kehitysavulla.

Mutta asia ei ole näin mustavalkoinen. Nimittäin aluetta käyttävät useat paimentolaisheimot, joista osa ei ole pitänyt hollantilaisen hankeyhtiön (siirryt toiseen palveluun) LTWP:n toiminnasta. Ryhmittymä nimeltään Sarima Indigenous People’s Land Forum haastoi yhtiön oikeuteen lokakuussa 2014.

Sarima Indigenous People’s Land Forum –ryhmän nettisivusto on ollut muutaman viikon suljettuna, mutta oikeusjutusta on ollut jonkin verran julkisuudessa tietoja (siirryt toiseen palveluun).

Sen enempää tuulipuistoa rakentavan hankeyhtiön LTWP:n toimitusjohtaja Phylip Leferink kuin Finnfundin toimitusjohtaja Jaakko Kangasniemi eivät halua kommentoida oikeusjuttua.

– Emme voi kommentoida keskeneräistä oikeusjuttua millään tavalla, sanoo toimitusjohtaja Leferink puhelimessa Keniasta.

Kangasniemi vielä lisää, että keskeneräisen oikeusjutun kommentoiminen voitaisiin nähdä yrityksenä vaikuttaa tuomioistuimen päätökseen.

Turkana-heimoon kuuluva perhe kävelemässä maastossa.
Turkanajärven alueella Pohjois-Keniassa elää useita paimentolaiskansoja.Dai Kurokawa / EPA

Keskiössä maanomistus

Julkisuuden tietojen mukaan hankkeen oikeuteen haastanut ryhmä ei vastusta tuulipuistoa. Mutta se katsoo, että ikiaikaisesti paikallisen väestön yhteisomistuksessa olleita maita on otettu yksityiskäyttöön ilman asianmukaista neuvottelua heidän kanssaan.

He vaativat maiden palauttamista yhteisomistukseen.

LTWP:n toimitusjohtaja Leferink vakuuttaa, että paikallisyhteisöjen kanssa neuvoteltiin yhdeksän vuoden ajan perinpohjaisesti. Tuulipuistoa varten on vuokrattu reilut 60 000 hehtaaria 33 vuodeksi.

Paikallisille ihmisille on tarjottu terveys- ja koulutuspalveluja sekä parannettu heidän käyttämänsä veden laatua. Leferink sanoo, että tuulipuistolla on paikallisen väestön tuki.

Mutta tosiasia on, että koko väestö ei tue hanketta.

Oikeusjuttu ei ole ainoa vastoinkäyminen Turkanajärven tuulipuistohankkeen historiassa. Vuonna 2012 Maailmanpankki (siirryt toiseen palveluun) vetäytyi sen rahoittamisesta. Perusteluna oli, että Kenia ei tarvitse niin paljoa energiaa kuin valtava tuulipuisto valmistuttuaan tuottaa.

Yhtäläisyyksiä Hondurasin tapaukseen

Kehitysyhteistyöhankkeiden ongelmat Keniassa ja enemmän julkisuutta saanut konflikti Hondurasissa osoittavat, että konfliktit alkuperäisväestön kanssa ovat tulossa yhä suuremmiksi huolenaiheiksi isoissa kehityshankkeissa. Yhä useammin ne ovat suuria maa-alueita vaativia uusiutuvan energian projekteja.

Keniassa rakennetaan tuulivoimaa, Hondurasissa vesivoimaa. Molemmissa maissa alkuperäisväestö on vähintäänkin yrittänyt haastaa rakennuttajayhtiön oikeuteen. Hondurasissa kansalaisten rikosilmoitukset eivät toistaiseksi ole johtaneet oikeudenkäynteihin.

Agua Zarcan pato.
Kiistelty Aqua Zarcan vesivoimala on rakennettu suunnilleen puoleenväliin.Finnfund

Hondurasin Aqua Zarcan vesivoimalahanke kuitenkin jäädytettiin sen jälkeen, kun voimalaa rakentavan yhtiön työntekijän epäiltiin syyllistyneen paikallisen intiaani- ja ympäristöaktivistin Berta Cáceresin murhaan.

Pian sen jälkeen sekä hollantilainen päärahoittaja (siirryt toiseen palveluun) FMO että suomalainen Finnfund (siirryt toiseen palveluun) kertoivat vetäytyvänsä vesivoimalahankkeesta. FMO jopa pysäytti toistaiseksi kaikki Hondurasin hankkeensa.

– Rakennustyöt ovat nyt hiljentyneet, kertoo Hondurasista kansalaisjärjestö COPINH:n paikallisjohtaja Francisco Javier Sánchez puhelimessa. Lenca-intiaaneihin kuuluvat aktivistit aikovat silti jatkaa edelleen mielenosoituksia vesivoimalaa vastaan.

Finnfundin rooli kasvaa

Kenian ja Hondurasin tapauksia yhdistää myös se, että Suomen kehitysrahoitusyhtiö Finnfund on mukana rahoittamassa molempia uusiutuvan energian projekteja.

Erityisen mielenkiintoiseksi asian tekee se, että Finnfundista on tulossa yhä keskeisempi toimija suomalaisessa kehitysavussa.

Samaan aikaan kun kansalaisjärjestöiltä leikattiin kymmeniä prosentteja niiden rahoituksesta, hallitus päätti kasvattaa Finnfundin pääomaa 130 miljoonalla eurolla.

Juttuun on haastateltu Finnfundin toimitusjohtajaa Jaakko Kangasniemeä, LTWP:n toimitusjohtajaa Phylip Leferinkiä, SOA Watchin Brigitte Gyntheriä ja COPINH:n Francisco Javier Sánchezia. FMO:n viestintäpäällikkö Paul Hartogsveld kieltäytyi vastaamasta esitettyihin kysymyksiin.