Kaupoissa pula järvikalasta – uusi kalastuslaki vaikeuttaa kalan ja rapujen saantia tiskiin

Kauppa ei saa kotimaista kalaa myyntiin läheskään niin paljon kuin sitä kysytään. Paikoin tilannetta on vaikeuttanut vuoden vaihteessa muuttunut kalastuslaki, joka rajoittaa voimakkaasti vapaa-ajankalastajien ja -ravustajien saaliin myyntioikeuksia.

Kotimaa
Ahvenia kalatiskillä
Ahvenia kalatiskilläJani Ilola / Yle

JämsäJämsäläinen marketti ostaa kaiken kotimaisen kalan, minkä käsiinsä saa. Se ei ole paljon. Kauppaan kalaa toimittaa vain yksi ammattikalastaja, eivätkä harrastajakalastajat enää tarjoa saalistaan kaupalle.

– Jos tarjoaisivat, niin ostaisimme. Valitettavasti paikallista kalaa ei ole tarpeeksi saatavilla, palvelutorin vastaava Katja Treitmaa Jämsän S-marketista harmittelee.

Yksi syy vähäiseen tarjontaan on vuoden vaihteessa voimaan tullut uusi kalastuslaki. Laki jakaa kalastajat kaupallisiin kalastajiin ja vapaa-ajankalastajiin, ja vain kaupalliset kalastajat saavat myydä saaliinsa kaupalle.

Ravut kortilla tänä vuonna

Suomen sisävesiammattikalastajien puheenjohtaja Juha Piilola vahvistaa, että kalastajia on liian vähän suhteessa kysyntään. Esimerkiksi Keski-Suomessa ykkösryhmän ammattikalastajia eli kalastajia, joiden liikevaihto ylittää 10 000 euroa, on vain neljätoista.

Suomen sisävesiammattikalastajien puheenjohtaja Juha Piilola nostaa muikkua.
Juha Piilola kalastaa pääasiassa muikkua.Riikka Pennanen / Yle

Koko Suomessa päätoimisia kalastajia on parisataa.

– Yksi kalastaja ei kaikkea kerkeä. Muikun osalta on ajoittaista puutetta, mutta näiden suomukalojen, kuten hauen, kuhan ja siian osalta pula on huutava, Piilola kertoo.

Sisävesillä vapaa-ajankalastajat saavat edelleen myydä saaliinsa, kunhan määrä on vähäinen ja saalis myydään suoraan lopulliselle kuluttajalle.

– Eli saalis on myytävä sille, joka sen syö. Lain perusteluissa enimmäismääräksi on linjattu 100 kiloa kalaa ja 300 rapua vuodessa. Ravustuksessa rajoituksen merkitys on isompi, sillä iso osa kauppaankin tulleesta ravusta on tullut vapaa-ajankalastuksen kautta, kertoo Keski-Suomen kalatalouskeskuksen toiminnanjohtaja Timo Meronen.

Ammattikalastaja suhtautuu kilorajoitukseen epäillen.

– Kuka sitä vahtii, kun vapaa-ajan kalastaja ei ole millään tapaa kirjanpitovelvollinen, Juha Piilola huomauttaa.

Valvonta liki mahdotonta

Jämsäläinen Hannu Leppänen on kalastanut Päijänteellä vuosikymmeniä. Tärkein saaliskala on kuha. Lakiuudistus sai hänet hankkimaan luvan kaupalliseen kalastukseen.

– Jos olet vapaa-ajan kalastaja, niin saat pitää kahdeksaa verkkoa. Jos haluat pitää enemmän, pitää olla lupa ammattikalastukseen, vaikka et ammatiksesi kalastaisi, Leppänen selittää.

Kaupallisella kalastajalla on vapaa-ajan kalastajaa enemmän oikeuksia, esimerkiksi troolikalastus on vain ammattikalastajien heiniä.

– Mutta myös velvollisuuksia on enemmän. Esimerkiksi joka kuukaudelta on kirjattava saalisraportti, paljon on kalaa pyytänyt. Vuoden päätteeksi raportti lähetetään ELY-keskukseen, Leppänen kertoo.

ELY-keskus kokoaa tiedot kalansaaliista, mutta ei sen tarkemmin valvo saalismääriä.

– On jokaisen omassa tunnossa, mitä raporttiin kirjoittaa. Mutta kyllä sinne rehellisyyden nimissä pitää panna mitä on saanut, Hannu Leppänen toteaa.

Aktiivikalastaja Hannu Leppänen Jämsästä.
Hannu Leppänen hankki luvan kaupalliseen kalatukseen vaikkei ammattikalastaja olekaan.Jani Ilola / Yle

Lakimuutos näkyy ammattikalastajien arjessa vain vähän

Uuden kalastuslain toivottiin lisäävän ammattimaista kalastusta. ELY-keskukset voivat tietyin ehdoin myöntää kaupalliselle kalastajalle oikeuden kalastaa vesialueella ilman vesialueen omistajan lupaa. Muutoksella pyrittiin estämään kalastajien ja osakaskuntien väliset riidat kalastusoikeudesta.

Hyvä hinta on taannut, että kalastajat ovat hokasseet, että kala kannattaa tuoda meille, eikä viedä tukkuun.

palvelutorivastaava Vesa Saikkonen, Prisma Seppälä

Ainakaan vielä lakimuutos ei ammattimaisessa kalastuksessa näy.

– Titteli muuttui ammattikalastajasta kaupalliseksi kalastajaksi ja pyydysten merkintään on kiinnitettävä enemmän huomiota, muuten ei ole ollut suurta vaikutusta, Saarijärven reittivesillä itse kalastava Juha Piilola summaa.

Kalastajille suurempi merkitys on ollut tarjonnan hiipumisella: se näkyy hinnoissa. Esimerkiksi Osuuskauppa Keskimaa on päätynyt maksamaan kalastajille huomattavasti tukkuhintoja enemmän, jotta tiskiin saadaan lähiseudun kalaa.

– Pihtiputaalta tulee meille tosi paljon kalaa ja samoin Konnevedeltä. Hyvä hinta on taannut, että kalastajat ovat hokasseet, että kala kannattaa tuoda meille, eikä viedä tukkuun. Saamme tuoreen kalan suoraan kauppaan ja käsittelemme sen pitkälti täällä, Seppälän Prisman palvelutorivastaava Vesa Saikkonen kertoo.

Haastattelut Tenho Tornberg, lukuun ottamatta Juha Piilolaa, jota haastatteli Riikka Pennanen.