Hyperloop-kuljetin jo koevaiheessa – Asiantuntija: Kannattaa ehdottomasti rakentaa Suomeen

Tulevaisuustutkija Risto Linturi uskoo, että hyperloopiin liittyvät tekniset ongelmat on ratkaistu muutamassa vuodessa. Ensimmäisen radan rakentaminen alkaa heti, kun riittävää rohkeutta löytyy, hän sanoo.

liikenne
hyperloop
Hyperloop One -yhtiö testasi viime viikolla huippunopeaa kuljetinta Nevadan autiomaassa.

Kilpa supernopean hyperloop-kapselikuljettimen kehittämisestä on täydessä vauhdissa. Ensimmäisen toimivan mallin valmistamisesta kilpailee tosissaan ainakin muutama yritys.

Testivaiheeseen pääsi viime viikolla Hyperloop One -yhtiö. Nevadan autiomaassa Yhdysvalloissa toteutetussa testissä yhtiön hyperloop-kelkka kulki lyhyellä radalla ulkoilmassa, ilman putkea.

The Guardian (siirryt toiseen palveluun) -lehden mukaan kelkka ylsi runsaaksi sekunniksi vain 187 kilometrin tuntivauhtiin, kun kehittyneen hyperloop-kapselin toivotaan jonain päivänä kiitävän putkessa yli tuhannen kilometrin tuntinopeudella.

Hyperloop One, jonka aiempi nimi oli Hyperloop Technologies, on käynyt myös Suomessa esittelemässä teknologiaansa. Se haluaisi rakentaa hyperloop-yhteyden Turun ja Tukholman välille.

Yhtiö luottaa teknologiaansa, mutta sillä on myös merkittäviä tukijoita, kuten eurooppalaiset junayhtiöt SNCF Ranskasta ja Deutsche Bahn Saksasta sekä yhdysvaltalainen elektroniikkajätti GE Ventures.

Uskomme, että matkustajia voidaan kuljettaa hyperloopilla turvallisesti vuonna 2021.

Rob Lloyd

Myöhemmin tänä vuonna yhtiö aikoo testata putken sisällä täydellä vauhdilla kiitävää hyperloopia. Toimitusjohtaja Rob Lloyd vakuuttaa kehityksen olevan nopeaa.

– Kuljetamme rahtia vuonna 2019 ja uskomme, että matkustajia voidaan kuljettaa hyperloopilla turvallisesti vuonna 2021, Lloyd sanoo.

Toinen keskeinen yritys on Hyperloop Transport Technologies,jonka suunnitelmissa on rakentaa muun muassa Wienin, Bratislavan ja Budapestin yhdistävä hyperloop.

Elon Muskin SpaceX otti tärkeän askeleen

Yhtiöiden kirittäjä ja mahdollinen kilpailija on kovinta mahdollista luokkaa. SpaceX:stä ja Tesla Motorsista tunnettu Elon Musk nosti vuonna 2013 esille koko ajatuksen hyperloop-teknologiaan perustuvasta liikennejärjestelmästä.

Musk ilmoitti tuolloin, ettei hän ole kiinnostunut rakentamaan hyperloopia, mutta SpaceX järjesti äskettäin hyperloop-kapselin suunnittelukilpailun, johon osallistui yli sata työryhmää. Muutama päivä sitten voittajaksi julistettiin arvostetun Massachusetts Institute of Technology -yliopiston eli MIT:n tiimi.

työryhmä ja hyperloop
Työryhmä ja hyperloop. Kuvakaappaus MIT:n Twitter-tililtä.Twitter

Sen kehittämä pisaran muotoinen kapseli nostaa itsensä magneettien avulla irti alumiiniraiteista. Prototyyppi on rakennettu noin puoleen kokoon lopullisesta, mutta kehittäjät uskovat, ettei täysikokoisen laitteen rakentaminen ole ongelma.

Britannian yleisradioyhtiön BBC:n (siirryt toiseen palveluun) mukaan laitteen testiajot aiotaan käynnistää elokuussa.

Hyperloopiin perustuvan liikennejärjestelmän tiellä on vielä paljon esteitä. Arvostelijoiden mukaan järjestelmä on pelkästään niin kallis, ettei sitä kannata ottaa käyttöön.

Hyperloop saavuttaa helposti tavoitellun matkanopeuden, mutta sen jarruttaminen on huomattavan vaikeaa. Myös kapselin kääntämistä, edes hieman, on pidetty hyvin haasteellisena.

Mikäli tekniikka saadaan vaikeuksista huolimatta toimimaan, lyö hyperloop matka-ajassa mennen tullen kaikki kilpailijansa. Esimerkiksi matkan Los Angelesista San Franciscoon on arvioitu kestävän 30 minuuttia ja Turusta pääsisi Tukholmaan jopa lyhyemmässä ajassa.

Suomalaiselta asiantuntijalta vankka tuki

Tulevaisuustutkija Risto Linturi uskoo vakaasti hyperloopin tulevaisuuteen. Hänen mielestään on ihme, jos jossain päin maailmaa ei olisi hyperloop-rataa kymmenen vuoden kuluttua.

– Heti kun ensimmäinen rohkea löytyy. Tekniikkaa pitää kehitellä vielä muutama vuosi, loput on ihmisten korvien välissä, hän sanoo.

Linturin mielestä Muskin vuonna 2013 julkistama ehdotus oli jo varsin vakuuttava. Sen pohjalta tehtiin simulaatiomalleja, jotka osoittivat, että hyperloop on mahdollinen.

Linturin mukaan ilmatyynyjen tai magneettien varassa liikkuvat kapselit eivät suinkaan ole "rakettitiedettä". Häneen tekee myös vaikutuksen se, että Hyperloop Onen hankkeeseen on sitoutunut Ranskan valtionrautateiden SNCF:n kaltaisia merkittäviä tahoja.

Hyperloop Onen viimeviikkoisessa testissä osoitettiin Linturin mukaan myös se, että laitteen linkoaminen onnistuu hyvin.

Linturi: Hinta puhuu hyperloopin puolesta

Linturin mukaan teknologialla on huomattavia etuja, joista vähäisin ei ole hinta. Hänen laskujensa mukaan hyperloopista ei tule sen kalliimpaa kuin moottoritiestä tai luotijunista ratoineen – päinvastoin.

Hyperloopin tekee edulliseksi monta seikkaa: hyperloop ei vaadi isoja asemarakennuksia, yksittäisissä kapseleissa ei ole kuljettajaa, ei juuri kuluvia osia, eikä moottoria. Moottorit sijaitsisivat 50 kilometrin välein radan varrella.

Tekniikkaa pitää kehitellä vielä muutama vuosi, loput on ihmisten korvien välissä.

Risto Linturi

Kustannusten kannalta keskeisiä asioita ovat muun muassa tuotantotekniikka ja se, kuinka tiheästi rataan halutaan rakentaa pakoreittejä hätätilanteiden varalta.

Tärkeää on hyperloopin käyttämän putken kestävyys, johon vaikuttaa se, miten ohuesta metallista putki voidaan rakentaa. Linturi huomauttaa, että materiaalitekniikka kehittyy hyvin, ja sen suhteen voidaan olla toiveikkaita.

Risto Linturi.
Risto Linturi.Yle

Linturi ei myöskään usko, että hyperloopin jarruttaminen olisi erityisen haasteellista. Putkeen täytyy vain päästää ilmaa, hän sanoo. Kääntymissäde on suuri, hän myöntää. Radoista pitääkin rakentaa mahdollisimman suoria.

Linturin mielestä esimerkiksi Helsingistä Turkuun ja sieltä Tampereen kautta takaisin Helsinkiin kulkeva hyperloop olisi Suomelle varteenotettava vaihtoehto. Kapseleita lähtisi muutaman minuutin välein, eikä koko kiertomatka veisi puoltakaan tuntia.

Tulevaisuustutkijan mukaan tällaisen radan vaikutus yhdyskuntarakenteeseen olisi valtava: Suomessa olisi vain yksi suurkaupunki, ja kymmenen minuutin päässä sijaitsevassa naapurissa voisi hyvin käydä töissä tai vaikkapa vain syömässä tai teatterissa.