Hämeenlinnan homekoulupommi opetti: home ei ainoa syypää huonoon sisäilmaan

Kuusi vuotta ja kymmeniä rakennuksia, joita on tutkittu ja korjattu. Sitä mukaan kun tietoa on saatu lisää, on Hämeenlinnan homepommilista venynyt. Tosin tarkemmat selvitykset on paljastaneet muitakin syyllisiä kuin vain homeen.

Kotimaa
Kaivurit purkavat Nummen koulua
Nummen koulu jouduttiin Hämeenlinnassa purkamaan maan tasalle sisäilmaongelmien takia. Tilalle nousee 900 oppilaan suurkoulu ja palvelukeskus.Ville Välimäki / Yle

Rakennustekninen asiantuntija Mika Metsäalho Hämeenlinnan kaupungin Linnan Tilapalvelut -liikelaitoksesta on viettänyt viime vuodet selvitellen Hämeenlinnan koulujen homepommia.

Erässä vaiheessa kaupungissa oli peräti viitisenkymmentä eritasoisista kosteusongelmista tai huonosta sisäilmasta kärsivää rakennusta.

Metsäalho muistuttaa, että kaikki ongelmat kouluissa eivät välttämättä ole homeen ja kosteuden aiheuttamia.

Rakennustekninen asiantuntija haluaakin käyttää termiä ”sisäilmaongelma”.

Ja niitä aiheuttavat kokemuksen mukaan esimerkiksi teolliset villakuidut, pöly, ilmanvaihdon ylläpitovirheet ja orgaaniset haihtuvat yhdisteet eli niin kutsutut VOC-päästöt sekä vielä PAH-yhdisteet.

– Kenttä on laaja, se ei ole pelkästään kosteutta ja hometta.

Huomio rakennusaikaiseen pölyyn ja kosteuteen

Rakennusmateriaalitkin voivat aiheuttaa yllätyksiä pitkällä aikavälillä.

Kukaan ei voi mennä vannomaan mitä löydetään 20-30 vuoden kuluttua.

Mika Metsäalho

– Kukaan ei voi mennä vannomaan mitä löydetään 20-30 vuoden kuluttua.

Mika Metsäalho painottaa erityisesti työmaa-aikaista ennakkosuunnittelua.

Siis sitä, miten hallitaan kosteus ja pöly rakennusaikana.

– Se kyllä tiedetään, miten homma pitäisi tehdä. Aikataulut pitäisi tehdä sen mukaan mitä rakentaminen oikeasti vie aikaa. Kuivumisajat ovat tärkeitä.

Koulujen pudotettu ilmastointi oli huono ajatus

Metsäalho on ennättänyt vilkaista myös Ylen maanantaina verkossa julkaisemaa homekoulukonetta. Mukana ovat tiedot noin kolmasosasta Suomen peruskouluja.

– Paljon on murheita, eivätkä tuolla kartalla ole edes kaikki. Siellä on paljon kouluja, jotka eivät ole edes vastanneet.

Homekoulut ovat nousseet laajasti otsikoihin viimeisen kymmenen vuoden aikana. Viimeiset viisi vuotta on tuonut ongelmakouluja esiin enenevässä määrin.

– Myös tietoisuus on lisääntynyt huomattavasti muutaman vuoden aikana, samoin tutkimusmenetelmät.

Onko tämä hävitty sota?

– Aika näyttää. Meillä on pitkä takamatka, mutta ei tätä hävitty ole.

Esimerkiksi koulujen ilmanvaihtoa on aiemmin säädetty usein viikonloppujen, lomien ja iltojen mukaan. Energian säästösyistä huippuimureiden tehoja on pudotettu, eikä se ole ollut aina hyvä ratkaisu.

Koulujen iltakäyttö voi olla hyvinkin vilkasta.

– Sillä on merkitystä. Monessakin ongelmapaikassa olemme joutuneet menemään siihen, että puolipudotusta iltaisin ja viikonloppuisin ei enää tehdä. Näin pyritään varmistamaan sisäilman laatu, Metsäalho tunnustaa.

Kiertävä huoltokin osaa hommansa

Kun kiinteistöjen talomiehistä luovuttiin, ei yhtäkkiä ollutkaan enää henkilöä, joka tuntisi tarkoin rakennuksen ominaisuudet ja sen ongelmat.

Metsäalhon mielestä kiertävät kiinteistöhoitajatkin pystyvät pitämään koulun kunnossa.

– Kyllä huolto pystyy havainnoimaan ihan samalla tavalla. Toki on sillä merkitystä, ovatko silmät kohteessa kahdeksan tuntia päivässä tai tunnin ja kaksi.

Muoviakaan ei pidä laittaa joka paikkaa missä sitä ei ole ollut.

Mika Metsäalho

Jokainen vuosikymmen pitää sisällään aikansa tiedon hyvistä rakentamistavoista.

Siksi 1950-luvun tikkuaski-ihmettä ei kannata remontoida 2000-luvun opein. Rakennusajan logiikkaa pitää ymmärtää ja kunnioittaa

Vanhaan taloon ei suoraa voi laittaa nykyaikaista tekniikka tai moderneja rakennusmateriaaleja.

– Muoviakaan ei pidä laittaa joka paikkaan, missä sitä ei ole ollut.

Valesokkeli oli 1980-luvun idea

Entä kuinka paljon esimerkiksi Hämeenlinnan lukuisat sisäongelmasta kärsineet koulut ovat seurausta välinpitämättömyydestä, tiedon puutteesta tai vääristä valinnoista?

– Nyt on hankala kysymys. Siellä on ajalleen tyypillistä rakentamista, kuten esimerkiksi 80-luvulla matalaperusteiset valesokkelirakenteet, joissa ei ole salaojia, vesieristeitä tai patolevyjä. Eristevillaa saattoi olla alas asti, jopa maan alle. Villat ehtivät muhia aikansa ja nyt niitä rakenteita joudutaan pakosta uusimaan tai purkamaan pois.

Mika Metsäalho uskoo, että uudisrakennuksissa pystytään välttämään sisäilmaongelmat, kunhan pidetään kiinni työmaa-aikaisen kosteuden ja pölyn hallinnasta.

– Näihin kiteytyy paljolti uuden talon onnistuminen.

Yle käsitteli kosteus-, home- ja sisäilmaongelmista kärsiviä laajasti maanantain lähetyksissään sekä verkossa. Asiasta lisää vielä illan A-studiossa klo 21.