Aukioloajat pitenivät, mutta ketkä menevät iltamyöhällä kauppaan?

Kauppojen pidentyneet aukioloajat näkyvät viikonlopuissa. Tilastokeskuksen kyselyn mukaan pidentyneitä aukioloaikoja hyödyntävät varsinkin nuoret ja koulutetut. Pääkaupunkiseudulla suosio on ollut suurempaa kuin muualla.

talous
Kauppa K-Market Kanneli kassa
Lauri Silvander / Yle

Kauppojen pidentyneet aukioloajat kiinnostavat erityisesti nuoria ikäryhmiä, kertoo Tilastokeskuksen tuore kysely. Tulosten mukaan 45 prosenttia 15–84-vuotiaista suomalaisista hyödynsi maaliskuussa kauppansa pidennettyjä aukioloaikoja. Miehiä aukioloaikojen pidentyminen oli kiinnostanut hieman useammin kuin naisia.

Alle 35-vuotiaista 64 prosenttia oli käynyt kaupassa uuden aukioloajan puitteissa, ja 35–49-vuotiaista 57 prosenttia.

Sen sijaan 50–64-vuotiaista hyödynsi ostosten tekemiseen uusia aukioloaikoja vain joka kolmas, ja eläkeikäisistä enää joka viides.

Lauantain ja sunnuntain sekä pääsiäisen jatkettua aukioloaikaa oli käyttänyt huomattavasti useampi kuin arki-illan pidentynyttä aukioloa.

Viikonlopun suosion suuruutta selittää toki se, että myös tehdyt pidennykset ovat enimmäkseen painottuneet viikonloppuun. Arki-iltojen aukioloajat ovat jatkuneet ennenkin pitkälle iltaan, mutta aiemmin viikonloppuisin kaupat sulkivat ovensa tyypillisesti jo iltakuudelta.

Heräteostoksia ja kestotavaraa kauppakassiin

Kulutustutkimuksen tiiminvetäjä Juha Nurmela Tilastokeskuksesta muistuttaa, että ajankäyttötilastojen mukaan viikonloppuisin käydään muutenkin enemmän ostoskeskuksissa kuin muina aikoina.

– Kun aukioloaika jatkuu, niin tulee enemmän joustoja käydä vaateostoksilla ja kestotavaraostoksilla, Nurmela toteaa.

Hän ei kuitenkaan usko päivittäistavaraostosten erityisemmin lisääntyneen, vaikka ostoksilla olisi käyty eri vuorokaudenaikana kuin ennen.

Todennäköisyys tehdä heräteostoksia kasvaa.

– Sen sijaan shoppailu todennäköisesti lisääntyy. Jos viettää aikaa pitempään kaupoissa, todennäköisyys tehdä heräteostoksia kasvaa. Monessa muussakin asiassa vaikuttaa altistumisajan lisääntyminen, uusien herätteiden saaminen, pohtii Nurmela.

Nurmela arvelee, että myös alkoholin tapaisiin tuotteisiin addiktoituneiden kohdalla pitkät aukioloajat voivat lisätä tuotteen ostamista.

Etujoukolla on luottamusta talouteen?

Enemmistö opiskelijoista ja ylemmistä toimihenkilöistä ilmoitti hyödyntäneensä uusia aukioloaikoja.

Enemmistö opiskelijoista ja ylemmistä toimihenkilöistä ilmoitti hyödyntäneensä uusia aukioloaikoja. Tilastokeskuksessa arvioidaan, että pääkaupunkiseudulla asuvat nuoret, opiskelijat ja ylemmät toimihenkilöt ovat ikään kuin etujoukko, jonka elämäntapaan ja ajankäyttöön sopii myöhäinen kaupassakäynti. Viikonloppuiltojen ostoskäynneille on kuitenkin halukkuutta laajemminkin suomalaisten keskuudessa.

Mitä urbaanimpi alue, sitä useampi vastaajista oli hyödyntänyt uutta aukioloaikaa. Pääkaupunkiseudulla suosio oli suurin. Uusia aukioloaikoja hyödyntäviä oli 53 prosenttia, kun muualla Etelä-Suomessa vain 39 prosenttia. Myös Pohjois-Suomen vastaajissa löytyi paljon pidentynyttä aukioloaikaa hyödyntäneitä, peräti 47 prosenttia.

– Pohjois-Suomen korkeaa osuutta ei suoraan voi selittää. Oli pääsiäisen aika, sesonkikausi. Ehkä hiihtokeskusten aukiolo näkyy tässä, arvelee Numela.

Mitä enemmän on luottamusta talouteen, sitä enemmän on myös halua hyödyntää pidentyneitä aukioloja.

Kuluttajabarometrin laatija Pertti Kangassalo löytää tuloksista muutakin kiintoisaa: uusien aukioloaikojen hyödyntäminen menee taustamuuttujien suhteen aika samalla tavalla kuin kuluttajien luottamus. Sen pohjalta voisi arvioida, että mitä enemmän on luottamusta talouteen, sitä enemmän on myös halua hyödyntää pidentyneitä aukioloja.

Tilastokeskus toteutti kyselyn kuluttajabarometrin yhteydessä. Huhtikuun alkupuolella haastateltiin 1 255:tä eri puolilla Suomea asuvaa 15–84-vuotiasta.