Suomeen vaeltanut miljardien kirvojen parvi takaa linnunpojille pötyä pöytään

Sunnuntaina Ilmatieteen laitoksen tutkakuvissa näkyi keltaisen saderintaman itäpuolella valtaisa sininen läntti. Suomenlahdelta Pielisen pohjoispäähän saakka ulottunut pilvi koostui miljardeista hyönteisistä, pääosin kirvoista. Ilmiö on hyönteisekspertin mukaan normaali: ötökät haluavat paeta sateita.

Kotimaa
Kirvoja
Hyönteisasiantuntija Jaakko Kullberg kertoo Ylen aamu-tv:ssä, että hyönteisten vaellukseen saattaa osallistua satoja eri lajeja.

Matalapaine on pikkuisille kirvoille suuri riski. Sen alta on syytä suoriutua pois, jos suinkin voi, summaa Radio Suomen Luontoilloista tuttu hyönteisasiantuntija Jaakko Kullberg.

– Matalapaine on niille aina vaara, sillä siinä tulee voimakkaita rintamasateita. Lisäksi säätila muuttuu selvästi kylmemmäksi rintaman länsipuolella verrattuna siihen ihanaan, lämpimään eteläiseen virtaukseen, joka sen etupuolella menee. On siis kaikin puolin järkevä häipyä paikalta.

Näyttävien kirvaparvien saapuminen Suomeen ei ole sinänsä poikkeuksellista. Poikkeuksellista on vain se, että siitä saatiin niin näyttävä kuva.

– Tämän tyyppisiä vaelluksia ei havaita joka vuosi, mutta joinain vuosina niitä on useita, se on ihan tavallinen eurooppalainen luonnonilmiö. Hyönteisten vaellusten dokumentointiin on käytetty jo lähes parikymmentä vuotta sadetutkia, tästä teki erityisen tekninen onnistuminen.

Sunnuntain parvessa suurin massa koostui kirvoista, erityisesti koivukirvoista. Hyönteisvaelluksiin osallistuu kuitenkin lukuisia lajeja suurikokoisista perhosista pieniin kaskaisiin ja kemppeihin. Päiväperhosia on määrällisesti vähemmän kuin kirvoja, mutta lajeja voi olla satoja.

Moni kotipuutarhuri ehti parahtaa kauhusta kirvauutisen kuultuaan. Ylen aamu-tv:ssä tiistaina haastatellun Jaakko Kullbergin mielestä ihan suotta.

– Koivukirva on nimensä mukaisesti koivun loinen ja vaikka niitä tuli nyt paljon ulkomailta, on niitä kotimaassa omastakin takaa riittävästi.

Yksi kylmä yö voi tappaa miljardeja hyönteisiä

Vappua edeltävät lämpimät säät olivat jo ehtineet houkutella Suomeen kaalikoita, sekä amiraali- ja ohdakeperhosia. Tästä porukasta kasvimailla herkutteleva kaalikoi ei ole toivottu vieras. Puutarhurit voivat säästyä sen ikävimmiltä seurauksilta koleiden öiden ansiosta, sanoo Kullberg optimistisesti.

– Tuholaislajien kannalta on olennaista se, mikä sää on niiden tänne tulon jälkeen. Jos on kovin kylmää, niin voidaan onnitella miljardien hyönteisten elämän päättymisestä. Nämä kylmät yöt eivät tee hyvää otuksille, jotka etelämpää tulee.

Vaikka farmarit eivät iloitse itikoiden kevätmuutosta, niin linnuille se on hyvä juttu. Kun on paljon hyönteisiä, on paljon ruokaa.

– Kirvat ovat sokeri- ja proteiinipitoista ravintoa. Tämä varmistaa, että ne linnut, joilla on poikaset pesissä, saavat takuuvarmasti pötyä pöytään.

Tuoko ilmastonmuutos Suomeen lisää hyönteisiä?

Kirvat tykkäävät vaeltaa sinne, missä on vihreää. Tuleeko itikkariesasta entistä suurempi täällä, kun kuivuus Afrikassa pahenee? Hyönteisekspertti Kullbergin mukaan koivukirvan osalta yhteyttä ei ole. Se on nimensä mukaisesti pohjoisen ja pohjoisen Euroopan ötökkä.

Sen sijaan meillä vielä melko harvinaiset kaalikoi, gammayökkönen ja ohdakeperhonen saattavat tulla entistä tutummiksi, jos lämpeneminen tekee kesälomat Etelä-Euroopassa tukalaksi. Toistaiseksi niiden reissut johtuvat ihan normaalista Pohjois-Afrikan kesästä.

– Pohjois-Afrikan luonnossa tapahtuu joka kevät se, että kaikki alangot kuivuvat rutikuiviksi. Siellä ei ole moneen kuukauteen mitään vihreää.

Kullberg selventää, että lajit, jotka haluavat elää, joutuvat siirtymään pohjoisemmaksi.

– Samasta syystä muuttolinnutkin tänne tulevat.